A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö
Aluehallintovirasto (AVI)
AVIn työsuojelun vastuualueet huolehtivat työsuojelun alueellisesta valvonnasta ja ohjauksesta.
Ammattiyhdistys (ay, ammattiliitto)
työntekijöiden etu- ja palvelujärjestö työmarkkinoilla.
Ansio
ilmoittaa, kuinka paljon palkkaa erilaisine lisineen on ansaittu tietyn ajanjakson aikana.
Ansiokehitystakuu
palkkaratkaisun lauseke, jolla pyritään turvaamaan liukumattomilla aloille tasasuhtainen ansiokehitys.
Ansiosidonnainen päiväraha
palkkaan suhteutettu päiväraha esimerkiksi työttömyyden kohdatessa. Vain työttömyyskassan jäsenille.
Bruttopalkka
peruspalkka lisineen ennen veroja.
Euro- tai senttilinja
kaikille palkansaajille sovittu euro- tai senttimääräiset korotukset prosentuaalisten korotusten sijasta.
EWC (European Works Council)
mahdollistaa työntekijöiden osallistumisen työtään koskeviin päätöksiin. Euroopan laajuisesti EWC-toiminnan piirissä on yli tuhat yritystä, joissa työskentelee 15 miljoonaa henkilöä. EWC-edustajia on yli 20 000. Suomessa toimivista yrityksistä EWC-toiminnan piirissä on yli 210 yritystä, joista 60 yrityksellä on pääkonttori Suomessa. Suomessa EWC-edustajia on yli 600.
Hätätyö
Hätätyötä voidaan teettää, kun ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden tai omaisuuden vaarantumiseen, eikä työtä ole mahdollista siirtää suoritettavaksi myöhempänä ajankohtana. Hätätyön teettämiseen ei tarvita työntekijän suostumusta.
Indeksi
suhdeluku, joka ilmaisee jonkin suureen, esimerkiksi palkkojen muutosta ajankohdasta toiseen.
Järjestelyvara
keskitetyissä ratkaisuissa sovittu palkankorotuserä, jonka käytöstä sovitaan liittokohtaisesti tai yrityskohtaisesti.
JUKO
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö, joka neuvottelee akavalaisten julkisella sektorilla (kunta, valtio, kirkko, yliopistot) työskentelevien virkaehtosopimukset.
Keskitetty ratkaisu
työmarkkinakeskusjärjestöjen (esim. Akava ja EK) palkoista ja muista työehdoista tekemä sopimus, jonka pohjalta jäsenliitot neuvottelevat omat työ- ja virkaehtosopimukset. Työnantajia edustava Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ilmoitti vuonna xx sääntömuutoksensa myötä lopettavansa keskitettyjen ratkaisujen neuvottelemisen.
Keskusjärjestösopimus
kahden tai useamman palkansaaja- ja työnantajakeskusjärjestön välinen sopimus työmarkkinoiden osa-alueesta, esimerkiksi irtisanomissuojasta tai työsuojelusta.
Kilpailukieltosopimus
sopimus, jolla rajoitetaan työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus jonkun kanssa, joka harjoittaa määrätynlaista työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa.
Laiton lakko
Suomessa lakkoja ja työnantajan toimeepanemia työsulkuja kutsutaan laittomiksi, mikäli ne rikkovat voimassa olevan työehtosopimuksen työrauhavelvoitetta.
Laki työriitojen sovittelusta
Työriitojen sovittelujärjestelmä, valtakunnasovittelijan valtuudet ja sovittelussa noudatettavat menettelytavat perustuvat lakiin työriitojen sovittelusta.
Lakko (työtaistelu)
Työntekijöiden työtaisteluoikeus kuuluu länsimaisen demokratian perusoikeuksiin. Suomi on ratifioinut YK:n erityisjärjestön, Kansainvälisen Työjärjestö ILO:n, työntekijöiden perusoikeudet määrittävät yleissopimukset. Lakon aikana ei tehdä lakonalaisia työtehtäviä. Lakko voidaan kohdistaa tietylle toimialalle, yksittäisin yrityksiin, henkilöstöryhmiin tai tiettyihin tehtäviin. Työnantaja ei voi edellyttää, että lakkoon osallistumisesta tulee ilmoittaa esimerkiksi esimiehille. Lakko edellyttää työtaisteluvaroituksen jättämistä kahta viikkoa ennen työnseisausta valtakunnansovittelijalle.
Lakkoavustus
Lakkoavustus on liiton maksama korvaus lakon takia ansiotuloa vaille jääneille jäsenille.
Lakkorajat
Työtaisteluilmoituksessa eli lakkovaroituksessa on ilmoitettava täsmällisesti lakkorajat eli mitä toimialaa, yrityksiä tai tehtäviä lakko koskee.
Lakkotoimikunta
Lakkotoimikuntia voi olla alueellisia, paikallisia ja työpaikkakohtaisia. Se johtaa oman toimialueensa lakkoa ja hoitaa lakkoon liittyviä tehtäviä.
Lakkovahti
Lakkovahti valvoo lakon toteutumista ja kehottaa kaikkia lakonalaiseen työhön pyrkiviä poistumaan työpaikalta. Lakkovahti jakaa tietoa työpaikan edessä ja seuraa työnantajien toimia. Lakkovahti on järjestön edustaja ja itsekin lakkolainen.
Lakkovaroitus
Jos neuvotteluissa ei saavuteta yhteisymmärrystä, eikä tulosta saavuteta, työntekijäpuolen on mahdollista katkaista neuvottelut ja aloittaa työtaistelutoimet. Niihin ryhtyminen edellyttää työtaisteluilmoituksen eli lakkovaroituksen jättämistä valtakunnansovittelijalle kahta viikkoa ennen painostustoimien alkamista. Sovittelulaki edellyttää lakkovaroitukselta tarkkaa muotoa. Siinä on ilmoitettava täsmällisesti lakon alkamisaika, laajuus ja lakkorajat.
Liittokierros
ammattiliiton ja työnantajaliiton neuvottelema ja sopima palkkaratkaisu. YTN neuvottelee ylempien toimihenkilöiden sopimukset yksityisellä sektorilla.
Lisät
alan työ- tai virkaehtosopimuksessa tai henkilökohtaisesti sovitut kokemuksesta, työn vaativuudesta, olosuhteista tai muusta johtuvat lisät.
Lisätyö
Lisätyötä on säännöllinen (7,5h) ylittävä työ, joka ei ole vielä ylityötä.
Luottamusmies
Luottamusmiehellä tarkoitetaan yleensä työntekijöiden työehtosopimuksen (TES) perusteella keskuudestaan valitsemaa henkilöstön edustajaa.
Luottamusmies (yhdysmies, yhteyshenkilö)
ensisijainen työntekijöiden edustaja, jonka palkansaajat valitsevat työehtosopimusten määräysten perusteella.
Luottamusvaltuutettu
luottamusmiestä vastaava niillä aloilla, joilla ei ole voimassa olevaa työehtosopimusta.
Luottamusvaltuutettu
Luottamusvaltuutettu voidaan valita silloin, jos henkilöstöryhmällä ei ole työehtosopimuksen (TES) nojalla valittua luottamusmiestä.
Matalapalkkaerä
keskitetyssä ratkaisussa määritelty palkankorotuserä, joka määräytyy alan matalapalkkaisuuden perusteella ja jonka tarkoitus on korottaa matalapalkka-alan ansioita suhteellisesti muita aloja enemmän.
Muutosneuvottelut
ks. kohta Yhteistoiminta.
Muutosturva
irtisanottavan tai irtisanotun työntekijän oikeus tietyin edellytyksin työllistymisohjelmaan.
Naispalkkaerä
keskitetyissä ratkaisuissa sovittu palkankorotuserä, joka määräytyy alan naisvaltaisuuden perusteella ja jolla pyritään tasoittamaan naisten ja miesten välisiä palkkaeroja.
Nettopalkka
palkka verojen, työeläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun jälkeen.
Neuvottelutulos
Neuvottelutulos edellyttää sopijaosapuolien hallintojen hyväksymistä ennenkuin se astuu voimaan.
Päänavaussopimus
neuvottelukierroksella ensimmäisenä solmittu työ- tai virkaehtosopimus.
Palkka
korvaus tehdystä työstä ja työhön käytetystä ajasta.
Palkkaliukuma
sopimuskauden aikana tapahtunut ansioiden nousun ja sopimuskorotusten välinen erotus.
Palkkaperintö
laskennallinen suure, joka kertoo, kuinka paljon vuoden aikana tapahtunut palkannousu korottaa seuraavan vuoden palkkaa.
Palkkataulukot
ilmoittavat kunkin alan vähimmäispalkat.
Palkkausjärjestelmä
sopimusalalla tai yrityksessä noudatettavat palkkausperiaatteet ja -määräykset.
Pekkas-vapaat
yleinen työajanlyhennysohjelma, joka aloitettiin vuonna 1984 aloitettu ja jossa kohdistui usealle vuodelle sadan tunnin työajan lyhennys. Työajan lyhennyksen malleista on sovittu työ- ja virkaehtosopimuksissa aloittain.
Perälauta
Sitova kirjaus työehtosopimuksessa määriteltyjen palkankorotusten toteuttamisesta, jos sopimukseen ei päästä paikallisesti.
Poliittinen mielenilmaus
Poliittinen mielenilmaus on perustuslain suojelema toimenpide, jolla pyritään vaikuttamaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Mielenilmaus voidaan kohdistaa esimerkiksi hallituksen tai eduskunnan päätöksiä vastaan. Se ei kohdistu voimassaolevia työehtosopimuksia tai työsuhteen ehtoja vastaan.
Prosenttilinja
kaikille palkansaajille sovitaan suhteellisesti yhtä suuret korotukset.
Ratkaisulautakunta (myös sovintolautakunta)
YTN:n kahdessa työehtosopimuksessa (teknologiateollisuus sekä suunnittelu- ja konsulttiala) on kirjaus ratkaisulautakunnasta. YTN ja työnantajaliitto nimeävät kumpikin yhden jäsenen ratkaisulautakuntaan kahdeksi vuodeksi. Jäsenet valitsevat lisäksi puheenjohtajan, jonka tulee olla työmarkkinoihin perehtynyt, puolueeton henkilö. Sopijapuolen, joka haluaa saattaa asian ratkaisulautakunnan ratkaistavaksi, tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti vastapuolelle sekä toimittaa ilmoituksesta kappale ratkaisulautakunnan puheenjohtajalle 30 päivän kuluessa siitä, kun on ilmennyt, että järjestöt eivät pääse asiassa sovintoon.
Reaalipalkka
palkan ostokyky.
Rikkuri
Rikkuri on henkilö, joka tekee työriidan alaista työtä ilman työlupaa. Rikkuri voidaan erottaa liiton jäsenyydestä.
Salassapitosopimus
Lain mukaan työntekijä ei saa ilmaista työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia työsuhteen aikana. Salassapitosopimuksella tai yksittäisellä salassapitoehdolla pyritään yleensä joko laajentamaan salassa pidettävien asioiden määrää tai jatkamaan salassapidon voimassaoloaikaa.
Sekalinja
palkankorotuksesta sovitaan muodossa a senttiä, vähintään kuitenkin b prosenttia.
Solidaarinen palkkapolitiikka
pyritään korottamaan muita enemmän matalimpia palkkoja.
Sopimukseton tila
Mikäli neuvotteluissa ei saada ratkaisua aikaan ennen työehtosopimuksen voimassaolon päättymistä, alkaa sopimukseton tila. Tällöin myös työrauhavelvoite päättyy.
Sosiaalipaketti
tulopoliittisen tai keskitetyn ratkaisun yhteydessä sovitut sosiaali- tai työlainsäädännön uudistukset.
Sovintoesitys
Sovintoesitys on työriidan sovittelijan tekemä esitys työriidan osapuolille työriidan ratkaisemiseksi.
Sovintolautakunta
kt. ratkaisulautakunta
Tarkistusneuvottelu
sopimuskaudella käytävä neuvottelu siitä, johtavatko muuttuneet olosuhteet muutoksiin sopimuksessa.
Tasa-arvosuunnitelma
Tasa-arvolaki velvoittaa kaikkia työnantajia, jotka työllistävät yli 30 henkilöä, laatimaan yhdessä henkilöstön edustajien kanssa tasa-arvosuunnitelman.
Taustaryhmä
YTN:n kullekin sopimusalalle valittava ryhmä, joka koostuu alalla työskentelevistä jäsenistä. Taustaryhmät valmistelevat mm. oman alansa työehtosopimustavoitteet.
Tiedonsaantioikeus
Luottamusmiehellä on oikeus saada palkkaa ja työehtoja koskevia tietoja yksittäisestä työntekijästä tämän suostumuksella tai työntekijäryhmästä, silloin kun on aihetta epäillä palkkasyrjintää sukupuolen perusteella.
Tilaajavastuu
työnantajan velvollisuus huolehtia, että alihankkijat noudattavat lakeja ja sopimuksia.
Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, tupo-ratkaisu
hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen sopimus talous-, tulonjako- ja sosiaalipoliittisista toimista. Tupoja oli voimassa 1969 – 2007 välisenä aikana. Monet nykyisin itsestään selvät etuudet sovittu ensimmäistä kertaa tupoissa (esim. lomaltapaluuraha 1972 ja talviloma 1977).
Tulopolitiikka
eri eturyhmien ja hallituksen välistä yhteistyötä tavoitteena sopeuttaa kansantalouden kokonaistulojen kasvu ja jakautuminen muihin talouspolitiikan realiteetteihin, esimerkiksi reaalitulojen kasvu tuottavuuden kehitykseen ja saavuttaa alhainen inflaatio.
Tulospalkka
henkilön, henkilöryhmän tai yrityksen tulokseen sidottu palkka.
Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste (tuta-peruste)
Työsopimuslain mukaan irtisanominen näillä perusteilla on mahdollista vain, jos työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei saa irtisanoa, jos työntekijä voidaan siirtää tai kouluttaa toisiin tehtäviin.
Työehtosopimuksen jälkivaikutus
Sopimuksettomassa tilassa työehtosopimuksen työsuhde-ehdot pysyvät jälkivaikutuksella voimassa. Vanhan työehtosopimuksen määräyksiä noudatetaan, kunnes uusi työehtosopimus on saatu sovituksi.
Työehtosopimus (TES)
alakohtainen sopimus, jossa sovitaan alan työehdoista. YTN:llä on noin 30 valtakunnallista sekä talokohtaista työehtosopimusta teollisuudessa sekä liike- ja palvelualoilla.
Työlupa
Työtaistelun aikana poikkeuksellisessa yksittäistapauksessa voidaan myöntää työnantajan perustellusta kirjallisesta anomuksesta erillisen työlupa jollekin työpaikalle, vaikka työriita muutoin koskisikin sitä. Työluvan saanut ei ole rikkuri.
Työrauhavelvoite
Silloin kun työehtosopimusta noudatetaan työehtosopimuslain nojalla, siihen liittyy velvoittava työrauhavelvoite. Työehtosopimuksen voimassa ollessa kaikki kyseiseen työehtosopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet ovat kiellettyjä.
Työsulku
Työsulku on työnantajien työtaistelutoimenpide. Työsulku tarkoittaa sitä, että työnantajaliitto kieltää työn tekemisen joissain jäsenyrityksissään. Työnantajan toimeenpanema työsulku on samalla lailla työtaistelutoimenpide kuin työntekijöiden lakkokin. Työsulusta on ilmoitettava vastapuolelle ja valtakunnansovittelijalle kahta viikkoa ennen työsulun toteuttamista.
Työsuojelupäällikkö
työnantajan edustaja työsuojelun yhteistoiminnassa.
Työsuojeluvaltuutettu
henkilöstön edustaja työsuojelun yhteistoiminnassa.
Työsuojeluviranomainen
on jaettu aluehallintovirastossa viiteen työsuojelun vastuualueeseen. Työsuojelun vastuualueilla valvoo alueellisesti työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista. Valvonnan lisäksi annamme ohjeita ja neuvoja työn terveyteen ja turvallisuuteen sekä työsuhteen ehtoihin liittyvissä kysymyksissä.
Työtaistelu
Työtaistelu on työntekijän lainsäädännössä taattu oikeus puolustaa ja valvoa etujaan. Työtaistelujen toteuttamismuotoja ovat mm. ylityökielto, vapaa-ajalla työasioissa matkustamisen kielto, ulosmarssit sekä lakko.
Työtuomioistuin
käsittelee työehto- ja virkaehtosopimusten soveltamisesta ja tulkinnasta johtuvat riita-asiat ja työrauharikkomukset. Lisäksi työtuomioistuin ratkaisee muutoksenhakutuomioistuimena työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätöksistä tehdyt valitukset ja työneuvoston eräissä poikkeuslupa-asioissa antamista ratkaisuista tehdyt valitukset. Työtuomioistuin on edellä todetuissa asioissa ainoa toimivaltainen tuomioistuin. Sen tuomioihin ei voida hakea muutosta, vaan ne ovat lopullisia ja heti täytäntöönpantavissa. Kuitenkin korkein oikeus voi purkaa työtuomioistuimen tuomion samoin edellytyksin kuin muidenkin tuomioistuinten tuomiot. Työtuomioistuin ei käsittele kaikkia työoikeudellisia riitoja. Työnantajan ja työntekijän välisestä työsopimuksesta aiheutuvat riidat käsitellään asianomaisessa käräjäoikeudessa. Virkasuhteisten vastaavat riidat käsitellään hallinto-oikeudessa.
Vapaa-aikana työasioissa matkustamisen kielto
Kiellon aikana ei matkusteta työasioissa vapaa-aikana, vaan matkustaminen tapahtuu säännöllisenä työaikana. Kielto ei koske kodin ja pääasiallisen työpaikan välisiä matkoja.
Virkaehtosopimus
julkisten alojen työehtosopimus, jossa sovitaan alan työehdoista. Akavalaisten julkisen sektorin jäsenten osalta sopijaosapuolena toimii Julkisalan korkeakoulutettujen neuvottelujärjestö JUKO.
Yhdysmies
henkilöstön ja ammattiliiton edustaja työpaikoilla.
Yhteistoiminta (muutosneuvottelut)
perustuu yhteistoimintalakiin. Yt-lakia sovelletaan niihin yrityksiin, jossa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 henkilöä. Yt-lain tarkoituksena on edistää henkilöstön ja työnantajan välistä yhteistoimintaa siten, että työntekijöillä olisi paremmat mahdollisuudet vaikuttaa työtään ja työpaikan työoloja koskeviin asioihin.
Yhteyshenkilö
henkilöstön ja ammattiliiton edustaja työpaikoilla.
Yhteyshenkilö
Tietyissä tilanteissa ylemmät toimihenkilöt voivat valita yhteyshenkilön.
Yleiskorotus
sopimuksessa sovittu sentti-, euro- tai prosenttimuotoinen palkkojen korotus, joka maksetaan kaikille sopimuksen piiriin kuuluville.
Yleissitovuus
Työehtosopimuksen yleissitovuuteen vaikuttaa sekä järjestäytyneiden (eli liittoon kuuluvien) työnantajien että järjestäytyneiden työntekijöiden määrä. Yleissitovaksi vahvistetaan työehtosopimukset, jotka katsotaan edustaviksi. Tärkeä arviointikriteeri tällöin on, kuinka iso osa alan työntekijöistä on työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa. Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriön alainen yleissitovuuslautakunta. Kun työehtosopimus on yleissitova kaikkien sopimusalalla olevien työnantajien tulee noudattaa työehtosopimuksen määräyksiä. Työehtosopimusten määräykset ovat vähimmäismääräyksiä.
Ylempi toimihenkilö
toimii asiantuntija-, esihenkilö-, päällikkö- tai johtotason tehtävissä. Ylemmän toimihenkilön työtehtäville on ominaista niiden suhteellisen suuri itsenäisyys ja vastuu. Ylemmän toimihenkilön työtehtävät edellyttävät korkeaa koulutusta tai työkokemuksen tuomia vastaavia tiedollisia ja taidollisia valmiuksia. Korkealla koulutuksella tarkoitetaan yliopisto- ja ammattikorkeakoulutusta tai niihin verrattavissa/rinnastettavissa (esim. ennen ammattikorkeakoulutusta suoritetut insinööritutkinnot, HSO-tutkinnot yms.) olevaa koulutusta. Ylempi toimihenkilö ei toimi yrityksen ylimmässä johdossa. Toimiminen ylempien toimihenkilöiden esimiehenä ei sulje henkilöä ylempien toimihenkilöiden käsitteen ulkopuolelle.
Ylityö
sovitun työajan ylittävä esimiehen pyynnöstä tehtävä työ, joka on korvattava tekijälleen.
Ylityökielto
Ylityökielto on painostustoimi, joka voidaan julistaa tietylle toimialalle, yritykseen tai henkilöstöryhmään. Kiellon aikana tehdään ainoastaan säännöllinen työaika, ei ylitöitä, eikä liukumia kasvateta kiellon aikana. Kielto on laillinen, koska ylitöistä säännöllisen työajan ulkopuolella on muutoinkin oikeus kieltäytyä.
Yritysyhdistys
YTN:n yritysyhdistykset ovat osa ylempien toimihenkilöiden edunvalvontaa. Yritysyhdistys voi toimia yksikkö-, yritys- tai konsernitasolla. Yritysyhdistysten tavoitteena on ylempien toimihenkilöiden paikallisen edunvalvonnan tehostaminen. Yritysyhdistykset ovat itsenäisiä organisaatioita, joiden toiminnasta päättää niiden jäsenistö.
YTN
Olemme Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestö. Vastaamme yksityisellä sektorilla ylempien toimihenkilöiden neuvottelu- ja sopimustoiminnasta. Solmimme työehtosopimuksia valtakunnallisesti työnantajaliittojen kanssa, minkä lisäksi teemme myös yrityskohtaisia sopimuksia. Jäseninämme on 19 liittoa, joiden kautta edustamme yli 176 000 asiantuntija- ja esihenkilötyötä tekeviä eri toimialoilla.