Tilastokeskuksen tietojen mukaan koko talouden palkkasumma oli tammi-maaliskuussa 6,2 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana. Maltillisinta palkkasumman kasvu oli teollisuudessa (3,3 %) ja rahoitusalalla (3,5 %).

Palkkasumma on työntekijöille maksettujen bruttopalkkojen summa ilman optioita. Palkkasummaan vaikuttavat sekä työllisyydessä että palkansaajien ansiotasossa tapahtuvat muutokset.

Palkkasumma kasvoi tammi-maaliskuussa kaikilla mitattavilla aloilla. Nopeinta palkkasumman kasvu oli rakentamisessa, jossa kasvu oli 13,3 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Myös yksityisissä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa palkkasumma kasvoi yli kymmenen prosenttia (11,1 %). Koko julkisella sektorilla kasvu oli 6,2 prosenttia.

Alkuvuoden palkkasummaa kasvattaa raamisopimuksessa sovittu 150 euron kertaerä. Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat vuoden 2011 raamisopimuksen, jonka piiriin kuuluu yli 90 prosenttia palkansaajista. Osana raamiratkaisua sopimukseen sitoutuneiden alojen palkansaajille maksettiin 150 euron kertaerä, jonka vaikutus näkyy vuoden 2012 ensimmäisten kuukausien palkkasummakuvaajien luvuissa.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari vaatii tietotekniikkayhtiö Tietoa huolehtimaan yhteistoimintalain kaikista velvoitteistaan uusien henkilöstövähennysten yhteydessä.

- Tilanteessa, jossa toisesta päästä laitetaan porukkaa pihalle ja toisesta päästä otetaan sisään, on ehdottomasti pidettävä kiinni muun muassa työntekijöiden uudelleensijoittamisesta ja takaisinottovelvoitteesta, Porokari sanoo.

Tieto kertoi maanantaina saaneensa päätökseen yt-neuvottelut henkilöstövähennyksistä. Kesäkuun loppuun mennessä lähtöpassit saa yli 200 tietolaista. Syksyllä alkavan irtisanomisten toisen vaiheen ja eläkkeelle siirtymisten kautta työt on loppumassa kaikkineen yli 400 työntekijältä.

Porokari painottaa, että mittavilla irtisanomisilla on taipumusta rasittaa taloon jääviä äkillisesti kasvavan työmäärän muodossa.

- Töiden pitää tosiasiallisesti loppua eikä siirtyä jäljellejäävien tehtäväksi. Tiedon velvollisuus on pitää huolta siitä, että yhtiön palvelukseen jääviä ei kuormiteta liikaa. Irtisanomisten yhteydessä menetetään aina suuri joukko osaamista ja yrityksen kykyä palvella asiakkaitaan.

Hän muistuttaa, että irtisanottavien kohdalla työsuhteen ehdot ovat voimassa riippumatta siitä, onko työssäolovelvoitetta vai ei. Esimerkiksi työsuhteeseen kuuluvat luontoisedut on korvattava rahalla, jos ne eivät ole irtisanottavien käytettävissä.

Porokarin mukaan irtisanomiset kohdistuvat jälleen kerran isolta osin vanhempiin työntekijöihin ja suorittavaan tasoon.

- Malli on viimeisten kuukausien aikana käynyt turhankin tutuksi ja lyö korville tavoitetta pidentää työuria, hän paheksuu.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari toivoo, että teräsyhtiö Outokummun tänään ilmoittamat henkilöstövähennykset eivät liity yrityksen tammikuussa tekemään suureen yrityskauppaan.

- Suomalaisen metsäteollisuuden tie ei saa olla perusmetallin ja perinteisen, lähes satavuotiaan Outokummun tie. Metsäteollisuudesta löytyy varoittavia esimerkkejä yrityskauppoihin ja markkinoiden valtaamiseen liittyvistä riskeistä, jotka koituvat kotimaisen työllisyyden tappioksi, Porokari sanoo.

Tammi-maaliskuun tuloksensa julkistanut Outokumpu aikoo vähentää jopa 200 työpaikkaa. Valtaosa vähennystarpeesta koskee yrityksen General Stainless -yksikön Suomen toimintoja. Yritys perustelee irtisanomistarvetta tuloksen parantamisella ja toiminnan tehostamisella.

Tammikuussa Outokumpu ilmoitti ostaneensa saksalaisen ThyssenKruppin terästuotannon. Kaupan myötä Outokummusta tulee maailman johtava ruostumattoman teräksen tuottaja. Yrityskaupan jälkeen Outokummun osakekurssin kehitys on ollut mollivoittoinen.

Porokari muistuttaa, että Outokumpu tekee edelleen voitollista tulosta. Hänen mielestään tuloksen parantaminen ei saa tapahtua suomalaisten työpaikkojen ja työntekijöiden kustannuksella.

-Vallitsevaksi toimintatavaksi näyttää tulleen joka alalla "tulos ja henkilökuntaa ulos". Erittäin lyhytnäköistä politiikkaa, joka ei vahvista uskoa työnantajien tahtoon olla pidentämässä suomalaisten työuria, hän huomauttaa.

Tilastokeskuksen työtaistelutilaston mukaan Suomessa käytiin 163 työtaistelua vuonna 2011.

Työtaistelujen määrä väheni edellisestä vuodesta, jolloin niitä oli 191 . Työtaistelujen määrä oli kolmanneksi suurin 2000-luvulla.

Työtaisteluihin osallistui noin 59 000 palkansaajaa eli puolet vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Menetettyjä työpäiviä oli noin 128 000. Myös työpäivämenetykset vähenivät enemmän kuin puolella edellisestä vuodesta.

Vuonna 2011 suurimmat työtaistelut liittyivät yleensä liittokohtaisiin sopimusneuvotteluihin.

Kiina rahasta ja rahoitusmallista

Alkuvuoden merkittävimmät työtaistelut käytiin metsäteollisuudessa, jossa paperiteollisuuden toimihenkilöt järjestivät lakkoja sen jälkeen kun vanhat työehtosopimukset umpeutuivat huhtikuussa.

Loppuvuoden aikana liittokohtaisia työehtosopimusneuvotteluja käytiin monilla aloilla ja keskusjärjestöt neuvottelivat ns. raamisopimuksen, jolla haluttiin ohjeistaa liittokohtaisten sopimusneuvottelujen kustannustasoa.

Suurimmat työtaistelut kävivät teknologiateollisuuden palkansaajat lokakuussa. Myös ylemmät toimihenkilöt YTN joutui ratkomaan raamiratkaisun soveltamisen kuusipäiväisellä lakolla saadakseen samantasoisen sopimuksen kuin alan muut henkilöstöryhymät.

Tässä lakossa menetettiin noin 40 000 työpäivää.

Merkittävä työtaistelu käytiin myös rahoitusalan sopimusneuvotteluihin liittyen marraskuussa.

Suurimmat sopimusneuvottelujen ulkopuoliset työtaistelut käytiin TeliaSonerassa, jossa vastustettiin työvoiman vähennystä maalis-huhtikuussa. Muiden alojen työtaistelut olivat merkittävästi pienempiä.

Työtaisteluiden syy oli 63 työtaistelussa palkkavaatimus. Työvoiman vähennyksen uhka oli syynä noin neljäsosassa ja työnjohto noin viidesosassa käydyistä työtaisteluista.

Työeläkevakuuttajat TELA järjestää yhdessä Akavan, SAK:n ja STTK:n kanssa kevään aikana kuusi alueellista seminaaria, joissa aiheena on aiemmin tänä vuonna solmittu työurasopimus.

Seminaarit on tarkoitettu kohderyhmänä ovat ammattiliittojen kunkin alueen luottamushenkilöt, hallinnossa toimivat sekä liittojen toimihenkilöt.

Seminaarit jatkuvat syksyllä, jolloin vastaavat tilaisuudet järjestetään Jyväskylässä, Lappeenrannassa ja Rovaniemellä. Näiden tilaisuuksien tarkemmat ajankohdat varmistuvat kevään kuluessa.

Kevään seminaarit järjestetään seuraavilla paikkakunnilla:

Tampere, torstai 26.4.2012, klo 17:30
Paikka: Sokos Hotel Tammer, Satakunnankatu 13
Tilaisuuden alustajat:
- Asiantuntija Simo Hynninen, Tela
- Johtaja Eero Lankia, Tela
- Johtaja Markku Salomaa, STTK

Ilmoittaudu Tampereelle tästä

Pori, torstai 26.4.2012, klo 17:30
Paikka: Sokos Hotelli Vaakuna, Gallen-Kallelankatu 7
Tilaisuuden alustajat:
- Koulutuspäällikkö Heikki Raittila, Tela
- Johtaja Markku J. Jääskeläinen, Tela
- Eläke- ja työurasoiden päällikkö Kaija Kallinen, SAK 

Ilmoittaudu Poriin tästä

Oulu, torstai 3.5.2012, klo 17:30
Paikka: Scandic hotelli Oulu, Saaristonkatu 4
Tilaisuuden alustajat:
- Eritysasiantuntija Janne Pelkonen, Tela
- Toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes, Tela
- Johtaja Pekka Piispanen, Akava 

Ilmoittaudu Ouluun tästä

Lahti, maanantai 7.5.2012, klo 17:30
Paikka: Kongressi- ja konserttikeskus Sibeliustalo, Ankkurikatu 7
Tilaisuuden alustajat:
- Asiantuntija Simo Hynninen, Tela
- Johtaja Eero Lankia, Tela
- Lakimies Heli Puura, STTK 

Ilmoittaudu Lahteen tästä

Kuopio, torstai 10.5.2012, klo 17:30
Paikka: Sokos Hotel Puijonsarvi, Minna Canthin katu 16
Tilaisuuden alustajat:
- Eritysasiantuntija Janne Pelkonen, Tela
- Johtaja Eero Lankia, Tela
- Lakimies Jarmo Pätäri, Akava 

Ilmoittaudu Kuopioon tästä

Seinäjoki, torstai 10.5.2012, klo 17:30
Paikka: Koulutuskeskus Sedu auditorio, Kirkkokatu 10
Tilaisuuden alustajat:
- Koulutuspäällikkö Heikki Raittila, Tela
- Johtaja Minna Helle, Tela
- Edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa, SAK 

Ilmoittaudu Seinäjoelle tästä

Metsäteollisuuden ylempien toimihenkilöiden henkilöstöedustajille järjestettiin koulutustilaisuus 31. tammikuuta Vantaalla. Mukana oli parikymmentä paperiteollisuuden ja mekaanisen metsäteollisuuden luottamusvaltuutettua.

Koulutustilaisuuden tarkoituksena oli perehdyttää uudet henkilöstöedustajat tehtäviinsä erityisesti neuvottelutilanteiden varalta. Lakimies Riitta Tellan johdolla käytiinkin läpi henkilöstöedustajien asemaan ja yt-neuvotteluihin liittyviä lakipykäliä.

Useilla osanottajilla oli jo omakohtaista kokemusta yt-neuvottelujen käymisestä, joten asiasta virisi myös vilkas keskustelu. Seminaari tarjosi hyvän mahdollisuuden kuulla vastaavassa asemassa olevien kokemuksia ja näkemyksiä.

Katsaus historiaan

YTN Metsäteollisuuden taustaryhmän puheenjohtaja Petri Nieminen esitteli omassa puheenvuorossaan ylempien edunvalvonnan kehitystä metsäteollisuudessa.

Enso-Gutzeitilla keskusteltiin yritysyhdistysten perustamisesta jo 1984, mutta ensimmäinen ylempien yhteinen yhdistys, Veitsiluoto Oy:n Oulun tehtaiden ylemmät toimihenkilöt, perustettiin vasta kolme vuotta myöhemmin, vuonna 1987.

YTN Metsäteollisuuden taustaryhmä aloitti toimintansa 1995-96. Samoihin aikoihin YTN nimesi metsäteollisuuden alalle oman vastuuasiamiehen.

Vuosikymmenen lopulla metsäteollisuuden ylemmille yritettiin saada työehtosopimus, mutta lopputuloksena oli vuonna 1999 aikaan saatu ei-sitova keskustelumuistio.

Vuonna 2002 YTN ja Metsäteollisuus sopivat siirtyvänsä jatkuvan neuvotteluprosessin periaatteeseen. Pari vuotta myöhemmin saatiin tupon yhteydessä ensimmäinen yhteinen YTN:n ja Metsäteollisuuden välinen paperi, sitä seurasivat vuonna 2007 ja 2008 palkkapöytäkirjat.

Vuonna 2010 Paperiliitto ja Pro saivat sovittua työaikapankista, mutta ylemmät eivät. Tilanne johti sopimuksettomaan tilaan. Vaikea neuvottelutilanne johti lopulta loka-marraskuussa neljän ja joulukuussa kymmenen päivän lakkoihin. Työaikapankkia ei onnistuttu saamaan, mutta vuonna 2011 palkkapöytäkirjaan saatiin sentään perälauta, joka takasi sen, että paikallisesti sovittava palkankorotuserä maksetaan samansuuruisena kaikille, ellei sen jaosta saada sovittua ylempien henkilöstöedustajan ja työnantajan kesken. 

Viime vuonna YTN Metsäteollisuus meni mukaan raamisopimukseen.

Takana kentän tahto

Metsäteollisuuden vastaava asiamies Saku Laapio kävi läpi metsäteollisuuden ylempien toimihenkilöiden sopimustavoitteita.

Alalle on tavoiteltu työehtosopimusta, mutta ei yksityiskohtaista satasivuista tessiä, vaan pikemminkin asioista paikallisesti sopimisen takaavaa sopimusraamia. Työehtosopimus on kuitenkin erittäin tärkeä, sillä se takaa sen, että mahdollisissa kiistatilanteissa neuvottelut tes-asioista voidaan käydä liittojen kesken.

Laapio totesi, että asetetut tavoitteet ovat aina kentän tahdon mukaisia. Eniten metsäteollisuuden ylemmät toimihenkilöt ovat nähneet kehittämistarpeita ylitöiden ja työasioissa matkustamisen korvaamisessa. Työaikapankki olisi ollut hyvä keino ratkaista nämä asiat. Se olisi tuonut ratkaisun myös lomautusongelmaan, kun lomautusten sijaan olisi voitu purkaa pankkiin kerääntynyttä työaikaa.

Vuoden 2010 lakkojen hyödyksi Laapio laskee ainakin sen, että joissakin konserneissa liukumia on laajennettu ja joidenkin yhtiöiden matka-ajan korvauksissa on päästy eteenpäin. Myös henkilöstöedustajille maksettavat korvaukset ovat edunvalvonnan kannalta plussaa. Selkeänä edistysaskeleena Laapio pitää myös paikallisen erän perälautaa eli neuvotteluvelvoitetta ylempien edustajien kanssa. Nimenomaan perälaudasta jouduttiin teknologiateollisuudessakin lakkoilemaan raamisopimuksen syntyessä.

Laapio luotasi myös tulevaisuuteen. Neuvottelutoiminnan tehostamisessa yksi mahdollisuus on lisätä yhteistyötä  muita henkilöstöryhmien edustavien liittojen kanssa.

Selkänojaa tarvitaan

YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari kävi esityksessään läpi YTN:n sopimustoimintaa. Vaikka julkisuudessa valtakunnansovittelijan avulla käytävät neuvottelut saavat  pääroolin, niin suurin työ tehdään jo ennen sitä. Porokari totesi myös, että sopimukset syntyvät neuvotteluiden tuloksena, mutta mitään ei saa pyytämällä. Neuvottelijoiden työn kannalta tärkeintä on se, että heillä on uskottavuutta ja selkänojaa.

Porokarin mukaan palkankorotuksissa työpaikkakohtaisista eristä pitäisi päästä eroon. Se vaatii kuitenkin palkansaajajärjestöjen yhteistä ponnistusta. Vipuvartta on enemmän, kun porukka on isompi.

Kaupan alan ylempi toimihenkilö tekee ylitöitä viikoittain keskimäärin 2,5 tuntia, usein korvauksetta. Korvauksettomilla ylitöillä on paitsi negatiivista vaikutusta ansiotasoon ja tulevaisuuden eläkkeeseen, se on pitkälti myös työsuojelukysymys. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry vaatii, että työajanseuranta on saatava kaikissa kaupan alan yrityksissä pikaisesti kuntoon.

Työaikaseurannan puutteet paljastuvat viimeistään silloin kun keskustellaan ylitöiden tai matka-ajan korvaamisesta. Yli puolet kaupan alan ylemmistä toimihenkilöistä jää vaille minkäänlaisia ylityökorvauksia. Silti alan ylempien toimihenkilöiden odotetaan olevan käytettävissä työasioihin myös vapaa-aikanaan; lähes puolet saa töihin liittyviä yhteydenottoja viikonloppuisin ja iltaisin.

- Alalla on valitettavan suuri määrä yrityksiä, joilla työajanseurantaa ei ole ollenkaan, vaikka laki sitä edellyttää. Kun harmaita ylitöitä tehdään, ei todellinen resurssitilanne tai yksittäisen ihmisen työkuorma selviä myöskään työnantajalle, huomauttaa YTN:n kaupan alan vastuullinen asiamies Riikka Sipilä.

Työajan ulkopuolella korvauksetta tehtävät työasiat vaikuttavat merkittävästi jaksamiseen, joka on osa työsuojelua. Työsuojelu mielletään usein puhtaasti tapaturmia ehkäiseväksi toiminnaksi, vaikka se sisältää myös työhyvinvoinnin menetelmien kehittämistä. Työsuojelun edistämiseksi tulisi kaupan alan yrityksiin valita oma työsuojeluvaltuutettu myös ylemmille toimihenkilöille. Asiantuntijatyötä tekevät tarvitsevat nimenomaan henkistä työsuojelua, jota myös työajanseuranta on.

- Työaikapankkien käyttöönotto kaupan alalla olisi merkittävä askel työhyvinvoinnin kehittämisessä, summa YTN:n varapuheenjohtaja Lotta Savinko. - Vastuulliset yritykset voisivat selonteon työaikakirjanpidosta myös osaksi tilinpäätöstään, vuosikertomusta tai yhteiskuntavastuuraporttia. Työhyvinvointiin panostamisella on selvä merkitys työn tuottavuuteen, jatkaa Savinko.

Työsuojelussa painopiste tulee olla ennaltaehkäisevässä toiminnassa ja se kuuluu kaikille, myös ylemmille toimihenkilöille. Hyvinvoiva työyhteisö on myös kilpailutekijä; palkkauksen lisäksi työolot kiinnostavat nuoria osaajia, jotka hakeutuvat kaupan alan palvelukseen, puhumattakaan tuottavuuteen liittyvistä tekijöistä. YTN kannustaakin alan työnantajia kehittämään yhteistyössä kaikkien henkilöstöryhmien kanssa työhyvinvointikysymyksiä.

Tuloksentekijät ja kaupan alan tulevaisuus -seminaari järjestettiin 13.12.2011 Helsingin Messukeskuksessa. Seminaarissa keskusteltiin työhyvinvoinnin merkityksestä kaupan alan ylempien toimihenkilöiden ja työnantajien kesken. Samalla lanseerattiin YTN kaupan alan kampanja, joka on suunnattu alan ylemmille toimihenkilöille. Kampanjan sivut löytyvät osoitteesta www.kaupantuloksentekijat.fi

Lotta Savinko, varapuheenjohtaja, p. 040 504 4356
Riikka Sipilä, kaupan alan vastuullinen asiamies, p. 0400 - 458 226

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry on Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestö, jonka jäseninä on 22 akavalaista liittoa. YTN vastaa Akavan jäsenkentässä ylempien toimihenkilöiden neuvottelu- ja sopimustoiminnasta teollisuudessa sekä liike- ja palvelualoilla. www.ytn.fi ja www.ytn.fi/kauppa