2.2.2009
Lomautettujen työntekijöiden asema paranee
Maan hallitus vastasi palkansaajajärjestöjen vaatimukseen lomautettujen työntekijöiden aseman parantamisesta.
Lomautetuilla on jatkossa mahdollisuus päästä osalliseksi muutosturvasta, kuten esimerkiksi YTN ja Teollisuuden Palkansaajat ovat esittäneet. Hallitus lisää tähän tarkoitukseen muutosturvarahoitusta 7 miljoonaa euroa
Hallituksen perjantaina 30.1. julkistamaan 400 miljoonan elvytyspakettiin sisältyy lukuisia uudistuksia, kuten takuueläke ja Kela-maksun poistaminen yrityksiltä.
Teiden ja radanpitoon on varattu yhteensä noin 70 miljoonaa euroa.
Myös työ- ja elinkeinotoimistojen resursseja kohennetaan 1,2 miljoonalla eurolla.
Ministeri Tarja Cronberg arvioi, että lisäbudjetti helpottaa suuresti työ- ja elinkeinotoimistojen työtä vaikeassa taloustilanteessa.
- Starttirahaa lisätään 5 miljoonalla eurolla ja työvoimapoliittiseen koulutukseen satsataan 10 miljoonalla ylimääräisellä eurolla
Cronbergin mukaan hallitus varautuu budjetissaan myös siihen, että työvoimahallinto voi toteuttaa kaikki yritysten ja työhallinnon yhteisesti järjestämät koulutushankkeet
Myös työllisyysperusteisten investointitukien valtuutta nostettiin 5 miljoonalla eurolla.
TIEDOTE 10.2.2009
Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja Metalliliitto tiedottavat:
Rautaruukki käänsi liiton edustajat portiltaan
Rautaruukki ei päästänyt tiistaina Raahessa YTN:n lakimiestä Juha Teerimäkeä ja asiamies Harri Haapasaloa ylempien toimihenkilöiden järjestämään työttömyysturvaa ja päättyneitä yt-neuvotteluja käsittelevään tilaisuuteen. Myöskään Metalliliiton edustajat eivät ole saanet lupaa osallistua Rautaruukissa työntekijöiden järjestämiin tilaisuuksiin.
Liittoja ihmetyttää, miksi Rautaruukki on menetellyt vastoin työsopimuslakia. Mitä Rautaruukki haluaa tällä tavoitella?
- Rautaruukin tapa kohdella työntekijöitään surullisten irtisanomisiin ja lomautuksiin johtaneiden yt-neuvottelujen jälkeen on törkeää ja laitonta. Henkilöstö olisi nyt tarvinnut työnantajalta kaiken mahdollisen tuen. Tiedon saaminen on yksi olennainen osa uuden tulevaisuuden rakentamisessa, liitot sanovat.
- Työnantajan tulee kantaa yhteiskuntavastuutaan ja sallia liiton edustajien tulevan vastaamaan työttömyysturvaa ja päättyneitä yt-neuvotteluja koskeviin kysymyksiin. Usein yrityksissä tilaisuudet järjestetään yhdessä työnantajien ja palkansaajien edustajien kanssa.
Tiistainen ylempien toimihenkilöiden tiedotustilaisuus oli tarkoitus pitää työsopimuslain mukaisesti työajan ulkopuolella tehtaan tiloissa. Tilaisuus jouduttiin siirtämään tehtaan ulkopuolelle.
Työsopimuslain 13 luvun 2 § mukaan sekä Metalliliiton työehtosopimuksen mukaan työnantajan on sallittava työntekijöiden ja heidän järjestöjensä käyttää maksutta työnantajan hallinnassa olevia sopivia tiloja taukojen aikana ja työajan ulkopuolella käsitelläkseen työsuhdeasioita sekä ammatillisen yhdistyksen toimialaan kuuluvia asioita.
Rautaruukin toimitusjohtaja Sakari Tamminen on myös Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n puheenjohtaja. YTN ja Metalliliitto ovatkin nyt huolissaan siitä, leviääkö Tammisen linjaus nyt myös muualle EK:n jäsenyrityksiin.
Lisätietoja:
Pertti Porokari, YTN, varapuheenjohtaja, 040 583 3476
Riku Aalto, Metalliliitto, puheenjohtaja, 0400 711 072
Ammattiliitto Suora
Finanssialan Keskusliitto
Ylemmät Toimihenkilöt YTN
Lehdistötiedote 12. helmikuuta 2009
Ensimmäiset kokemukset palkkakeskusteluista myönteisiä
Palkkakeskustelumalli on osa Finanssialan Keskusliiton (FK), Ammattiliitto Suoran ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n sopimasta palkkausjärjestelmästä, joka otettiin rahoitusalalla käyttöön syksyllä. Malli on Suomessa uusi; Ruotsissa osittain vastaavanlainen järjestelmä on ollut pankki- ja vakuutusaloilla käytössä jo useita vuosia. Ensimmäisen palkkakeskustelukierroksen kokemukset Suomessa ovat Teknillisen korkeakoulun tekemän riippumattoman selvityksen perusteella olleet varsin myönteiset.
Palkkakeskustelumallissa osa rahoitusalan työehtosopimuksella sovittavista palkankorotuksista jaetaan työssä suoriutumisen ja työtehtävien muutosten perusteella esimiehen ja toimihenkilön välisessä säännöllisessä palkkakeskustelussa. Palkkakeskustelun tarkoituksena on kuvailla toimihenkilön työtehtävät ja saavutetut tulokset sekä keskustella toimihenkilön pätevyydestä ja suoriutumisesta työtehtävissään. Palkkakeskustelun perusteella päätetään palkankorotuksen osasta, jonka toimihenkilö mahdollisesti saa yleiskorotuksen lisäksi. Palkkakeskustelu käydään kerran vuodessa, ennen työehtosopimuksen mukaisia palkankorotusajankohtia.
TKK:n kyselyyn vastasi 1 645 vastaajaa. Heistä 74 % oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että palkkakeskustelut ovat tärkeitä. Puolet vastaajista piti uutta järjestelmää kokonaisuutena parempana kuin entistä. Lähes neljännes vastaajista suhtautui neutraalisti vertailuun. Vastaajista 90 % oli käynyt itseään koskevan palkkakeskustelun.
- Palkkakeskustelumalli on tärkeä johtamisen väline, jolla yritykset voivat toteuttaa palkkapolitiikkaansa. TKK:n tutkimuksen perusteella kokemukset ensimmäiseltä keskustelukierrokselta ovat erittäin rohkaisevia., sanoo johtaja Jorma Kontio FK:sta.
- Vanhaan järjestelmään verraten olemme nyt oikealla tiellä, koska myös hyvä työsuoritus saadaan työn vaativuuden lisäksi näkymään palkassa. Toteutuksessa ja pelisäännöissä on kehitettävää. Siitä kertoo se iso joukko, joka jätti kantansa määrittelyn vielä odottavalle kannalle, kommentoi Suoran puheenjohtaja Tarja Lankila.
- Tutkimuksen mukaan erityisesti esimiehet ovat kokeneet rahoitusalan palkkakeskustelun positiivisesti. Lopullisten johtopäätösten tekeminen yhden palkkakeskustelukierroksen jälkeen on kuitenkin ennenaikaista. Seuraavat tutkimukset osoittavat, miten mallille asetetut odotukset, kuten läpinäkyvyys toteutuvat, YTN:n rahoitusalan neuvottelija Jaakko Kiiski toteaa.
Lisätietoja:
Johtaja Jorma Kontio, FK, puh. 020 793 4290
Puheenjohtaja Tarja Lankila, Suora, puh.050 555 6602
Rahoitusalan neuvottelija Jaakko Kiiski, YTN, puh. 0400 442 055
Tutkija Kiisa Hulkko, TKK, puh. 050 337 5482
Tutkija Johanna Maaniemi, TKK, puh. 040 576 248
12.2.2009
IAET-kassa pahoin ruuhkautunut
IAET-työttömyyskassan ensihakemusten käsittelyajat ovat venyneet jo kymmeneen viikkoon. Uusien päivärahahakemusten määrä on nelinkertaistunut joulukuusta.
Uusia hakemuksia tuli joulukuussa 550, tammikuussa 1 291 ja helmikuun ensimmäisellä viikolla 557.
Vuodenvaihteen käsittelyä ruuhkauttivat myös jatkohakemusten poikkeuksellisen suuri määrä ja niiden käsittelyyn liittyneet atk-ongelmat. Jatkohakemusten käsittely on kuitenkin pysynyt tavoiteaikataulussaan.
IAET-kassan johtaja Aleksei Solovjewin mukaan uuden käsittely- ja maksatusjärjestelmän käyttöönotto viime syyskuussa sattui pahaan saumaan.
Järjestelmä saatiin silloin käyttöön myöhässä ja pahasti keskeneräisenä. Sen sisäänajo osoittautui ennakoitua hankalammaksi.
Käsittelyjärjestelmän tuottamien virheiden selvittäminen vie edelleen runsaasti aikaa. Ongelmat ovat näkyneet myös taloushallinnossa ja tilastojen tuotannossa.
Järjestelmän puutteita korjataan kuitenkin koko ajan. Useampi työryhmä seuraa virheiden korjaamista.
Kassaan on palkattu syyskuun jälkeen 16 uutta käsittelijää. Heidät on koulutettu tai koulutetaan parhaillaan. Tarkoitus on palkata vielä kuusi käsittelijää, 10-15 kesätyöntekijää sekä vuokrata aputyövoimaa avustaviin toimistotehtäviin.
Ruuhkan purkamiseksi on tehty ylitöitä ja viikonlopputöitä.
Kassasta toivotaan, että asiakkaat pyrkisivät välttämään puhelin- ja sähköpostitiedusteluja. Kassan verkkosivuilta löytää lähes kaiken tarvitsemansa tiedon osoitteesta www.iaet.fi.
Kassa myös suosittelee, että ensimmäinen hakemus liitteineen toimitettaisiin työttömyyskassalle jo ensimmäisen työttömyyspäivän jälkeen. Päivärahaa haetaan normaalisti aina jälkikäteen neljän (4) kalenteriviikon tai kuukauden jaksoissa.
Lehdistötiedote 27.2.2009
Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Sture Fjäder:
YTN ei hyväksy hallituksen päätöstä eläkeiän nostosta – harkitsemme järjestöllisiä toimenpiteitä
YTN ei hyväksy hallituksen kaavamaista päätöstä nostaa vanhuuseläkkeen alaraja 65 vuoteen. Tämä päätös on märän rätin heittämistä koulutettujen kasvoihin. Vuoden 2005 kolmikannassa sovittu eläkeuudistus, jossa eläköitymisikä on 63 – 68 vuotta, on parempi malli nykyisessä hektisessä työelämässä. Hallitus on nyt päättänyt asiassa jossa se ei ole edes rahoittajana, vaan ansiosidonnaisen eläkejärjestelmän kustantavat työnantajat ja palkansaajat. ”Emme hyväksy, että hallitus käy palkansaajien kukkarolla ja päättää tel-järjestelmään liittyvistä asioista”, YTN:n puheenjohtaja Sture Fjäder sanoo.
Eläkeiän suoraviivainen nosto on toimimaton ratkaisu työurien pidentämiseksi. Tosiasiallisen eläköitymisiän nostaminen sen sijaan on hyvä päämäärä. Se ei kuitenkaan toimi pakkoratkaisujen kautta. Tarvitaan kannusteita ja työurasta pitää tehdä houkutteleva ja palkitseva. Työnantajien harjoittama ”ikärasismi” saneerausten yhteydessä täytyy myös saada loppumaan, Fjäder toteaa.
YTN tukee työmarkkinoiden keskusjärjestöjä ja heidän sopimaansa sosiaalitupoa. Pääministeri ja valtiovarainministeri sanoivat sosiaalitupon synnyttyä, että he ovat valmiit hyväksymään sen. Nyt hallitus on ohjelmansa välitarkastelun yhteydessä repinyt auki työmarkkinoiden konsensusperiaatteen. Saa sen kuvan, että hallitus ja varsinkin päähallituspuolue halusi nokitella järjestöjä. ”Olen eilen illalla pyytänyt YTN:n keskuslakkotoimikunnan puheenjohtajaa suunnittelemaan ”mahdollisia offensiiveja” yhteistyössä muitten palkansaajajärjestöjen kanssa. YTN:n työvaliokunta ottaa kokouksessaan kantaa mahdollisiin toimenpiteisiin. Pysymme keskusjärjestörintaman päättämien linjausten takana”, Fjäder sanoo.
Lisätietoja: puheenjohtaja Sture Fjäder 0400 609717
