4.12.2007
YTN paheksuu Metso Paperin vastuuttomuutta yhteistoiminnassa
Metso Paperin ylemmät toimihenkilöt järjestivät tänään tiistaina kello 14 mielenilmauksen Jyväskylän Rautpohjassa. Mielenilmauksen taustalla ovat juuri päättyneet YT-neuvottelut, joissa Metso Paperin luottamushenkilöiden mukaan yhteistoiminnan henki on ollut pahasti pielessä niin tiedotuksen, selvitysten kuin työnantajan asenteenkin suhteen. Metso Paper ilmoitti lokakuun alkupuolella vähentävänsä paperi- ja kartonkiliiketoimintalinjaltaan yhteensä 170 - 220 henkilöä. Vähennykset koskisivat Anjalankosken, Hollolan, Jyväskylän, Järvenpään, Karhulan, Turun ja Valkeakosken toimipisteitä.
YTN aikoo seurata tarkasti, että Metsossa ja muissakin yrityksissä yhteistoiminta toteutetaan lakien ja sovittujen sääntöjen mukaisesti.
YTN:n teknologiateollisuuden vastuullinen asiamies
YTN aikookin tutkia tarkasti, miten lakeihin ja sääntöihin on suhtauduttu menneissä YT-neuvotteluissa. YT-laki velvoittaa työnantajaa tiettyihin toimiin ja selvityksiin irtisanomisuhan alla olevien työllistämisen edistämiseksi. YTN haluaa kehittää yhteistoimintaa ja edellyttää, että yritykset ottavat niille kuuluvan vastuun yhteistoiminnan osapuolena.
YT-laki ei ole pelkkä irtisanomislaki ja jos sitä irtisanomisiin käytetään, pitää perusteet olla selvät kaikkine selvityksineen. Tällä hetkellä Metso Paperin YT-neuvotteluista seuraavien riitautusten mahdollisuus näyttää YTN:n jäsenjärjestöihin tulleiden yhteydenottojen perusteella todennäköiseltä vaihtoehdolta. Sepän mukaan Metso Paperilla on vielä mahdollisuus korjata tilannetta, esimerkiksi käyttämällä aktiivista työn tarjoamisvelvoitetta.
Lisätietoja: YTN:n teknologiateollisuuden vastuullinen asiamies
YTN laajensi puheenjohtajistoaan
Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry uudisti sääntöjään ylimääräisessä yhdistyskokouksessaan 21.12.2007.
Uusien sääntöjen mukaan YTN:n puheenjohtajistoon kuuluu jatkossa puheenjohtajan lisäksi kolme varapuheenjohtajaa. Uudeksi varapuheenjohtajaksi kokous valitsi toiminnanjohtaja Ismo Kokon Tradenomiliitosta.
YTN:n puheenjohtajana toimii Suomen Ekonomiliitto SEFEn neuvottelujohtaja Sture Fjäder ja muina varapuheenjohtajina toiminnanjohtaja Heikki Kauppi Tekniikan Akateemisten Liitto TEKistä sekä puheenjohtaja Pertti Porokari Uudesta Insinööriliitosta.
”Sääntöuudistuksella haluamme entisestään laajentaa pienten ja keskisuurten akavalaisten liittojen edustavuutta YTN:ssä, mikä lisää päätöksenteon demokratiaa”, puheenjohtaja Sture Fjäder toteaa.
Lisätietoja: puheenjohtaja Sture Fjäder, puh 0400 609 717
varapuheenjohtaja Ismo Kokko, puh. 040 732 5375
27.12.2007
Finanssialan taustaryhmä aloittaa vuonna 2008
Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n rahoitus- ja vakuutusalan taustaryhmät yhdistyvät ja muodostavat yhteisen finanssialan taustaryhmän vuoden 2008 alusta lähtien. YTN:n hallitus vahvisti taustaryhmien yhdistymisen kokouksessaan 12.12.2007. Aloitteen taustaryhmien yhdistymisestä tekivät rahoitus- ja vakuutusalan taustaryhmät, jotka jatkossa toimivat uuden taustaryhmän jaostoina.
Yhdistymisen taustalla vaikutti mm. työnantajien, eli Pankkiyhdistyksen, Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton ja Finanssityönantajien, järjestäytyminen Finanssialan keskusliitoksi vuoden 2007 alusta lukien. Myös rahoitus- ja vakuutusalan yrityskentässä tapahtuneet muutokset yhä suuremmiksi finanssitavarataloiksi edellyttää esimiehiltä ja asiantuntijoilta yhteistä, yhä kattavampaa edunvalvontaa.
- ”Tällä neuvottelukierroksella sekä rahoitus- että vakuutusalalla uudistettiin palkkausjärjestelmät sopimalla palkkakeskustelumallista, jonka avulla työnantaja ja työntekijä keskustelemalla sopivat työntekijän palkankorotuksesta. Uusi palkkausjärjestelmä on hyvä johtamisen väline, mutta se edellyttää todellista keskustelua, koulutusta ja asioihin perehtymistä”, kertoo YTN:n finanssialan asiamies Riikka Mykkänen.
Vuoden 2008 aikana YTN kouluttaa aloilla työskenteleviä esimiehiä ja asiantuntijoita vastaamaan uuden palkkausjärjestelmän haasteisiin, sekä pyrkii yhdessä sopimusosapuolten kanssa ratkaisemaan uudessa järjestelmässä mahdollisesti ilmeneviä ongelmia.
Taustaryhmä toimii finanssialan kysymysten asiantuntijaryhmänä. Se esimerkiksi asettaa ylempiä toimihenkilöitä koskevat työehtosopimusneuvottelutavoitteet. Taustaryhmä koostuu alan yhteyshenkilöistä, yritysyhdistysten jäsenistä ja YTN:n asiamiehistä.
Lehdistötiedote 28.12.2007
YTN:n puheenjohtaja Sture Fjäder:
TUPO EDELLEEN YKSI TULEVAISUUDEN SOPIMISMALLEISTA
Pääministeri Matti Vanhanen otti äskettäin kantaa uudistettavan tulopoliittisen ratkaisun puolesta, jonka hän pitäisi edelleen ”työkalupakissa” seuraavaa neuvottelukierrosta ajatellen. YTN:n puheenjohtaja Sture Fjäder on samaa mieltä. ”Ei pitäisi olla mitään periaatteellista syytä siihen, ettei tulevaisuudessa voitaisi tehdä TUPO-ratkaisuja. On ihmeellistä, että Elinkeinoelämän keskusliitto kategorisesti vastustaa TUPOa, vaikka emme tiedä minkälainen tilanne on syksyllä
Fjäderin mielestä pitää katsoa tulevaisuuteen, mutta on viisasta oppia historiasta. ”Kuka tietää miten talous kehittyy? Ne, jotka ovat kokeneet 90-luvun laman ja sen jälkeisen nousun, tietävät, että ilman TUPO-sopimuksia ja niiden työmarkkinoille tuomaa turvaa ja vakautta Suomi olisi rämpinyt suossa vielä paljon pidempään. Olen vahvasti sitä mieltä, että 1990-luvun alkupuolella Suomen pelasti osittain TUPO-järjestelmä”, Fjäder linjaa.
TUPO-sopimista tulee kuitenkin kehittää. Yksi malli olisi sopia palkankorotusten haarukka tai kustannusraami, jonka sisällä eri alat tekisivät omat ratkaisunsa. Ratkaisuun liitettäisiin työelämän kehittämispaketteja, joihin voisi sisältyä myös täydennyskoulutusmalleja, eli elinikäisen oppimisen tukemista. Lisäksi valtio olisi osapuolena veropolitiikan ja muiden valtiovallan toimenpiteiden kautta.
Tärkeintä on, että TUPOa ei yhtenä sopimisen muotona haudata periaatteellisista syistä. TUPOa ei pidä myöskään hylätä sen takia, että se olisi jotenkin ristiriidassa erityisesti vientiteollisuuden sopimusalojen tilanteiden kanssa. ”Jos joku näin väittää, niin hän yksinkertaistaa asioita raa’asti”, Fjäder sanoo.
Fjäderin mielestä hallituksen on seuraavan sopimuskierroksen muodosta riippumatta aloitettava pitkäjänteinen veropoliittinen remontti, jolla selvästi alennetaan marginaaliverotusta ja pienennetään pääomaverotuksen ja palkansaajaverotuksen suurta kuilua palkansaajia suosivaan suuntaan. Veroaste on saatava EU-15 maiden keskiarvon suuntaan. ”Hyvinvointivaltio ei pelastu korkealla veroasteella, vaan korkealla työllisyysasteella. Se taas tarkoittaa kannustavampaa yhteiskuntaa”, Fjäder toteaa.
Lisätietoja: puheenjohtaja Sture Fjäder, puh. 0400 609 717
