YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari tyrmää Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n puheenjohtaja Ilpo Kokkilan ehdotukset työntekijän aseman heikentämisestä ja nollakorotuksista. Hän korostaa, että monet työelämän epäkohdat kaipaavat pikaista korjaamista.

EK:n puheenjohtaja Ilpo Kokkila toisteli YTN Summitissa 19.4. Etelärannan suunnalta tuttua sanomaa. Hänen mielestään talouden ja kilpailukyvyn vuoksi yleisiin palkankorotuksiin ei ole varaa. Hän toivoo, että liitot löytäisivät ennen syksyn liittokierrosta yhteisen maltillisen palkkalinjan.

- Olisi hyvä, että ennen sopimuskauden alkua, pystyisimme pitämään yhteyttä liittojen kesken, jotta kaikki ymmärtäisivät taloustilanteen samalla tavalla. Kauhukuva olisi liittokierros, joka johtaisi lakkoihin.

Ehdotuksestaan huolimatta Kokkila ei haikaile keväällä kariutuneen keskitetyn sopimuksen perään. Hänen mielestään sovun syntyminen kaatui ajan puutteeseen. Myös sopimisen pakko puuttui. Tällä hetkellä liitot valmistautuvat liittokierrokseen.

- Nykyisessä tilanteessa tekstikysymykset tulee neuvotella liittokohtaisesti ennemmin kuin keskitetysti.

Kokkila myös moittii nykyisiä työehtosopimuksia työelämää jäykistäviksi. Hän haluaisi karsia niitä niukemmiksi. Käytännössä tämä tarkoittaisi työntekijän aseman heikentämistä.

Palkansaajat tiivistävät yhteistyötään

YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari ei niele Kokkilan ehdotuksia. Muun muassa yritysveron tuntuva alennus ja voittoa tekevien yritysten yt-neuvottelut osoittavat, että yrityksillä on pelivaraa. Lisäksi kalliiksi mainostettu palkkataso on lähellä kilpailijamaita Saksaa ja Ruotsia.

- Yrityksille on leivottu viime aikoina paljon hyvää, joten yhteisestä kakusta pitäisi jakaa myös palkansaajille. He tekevät yrityksen tuloksen.

Porokari korostaa, että perälautaa ei unohdeta tulevissa neuvotteluissa. Paikallinen sopiminen on hyvin ongelmallista. Viime vuosina henkilökohtaisen palkankorotuksen on saanut yhä harvempi työntekijä juuri paikallisten erien vuoksi.

- Yleiskorotus on tarkoitettu siihen, että se paikkaa inflaatiota. Meriittikorotukset ovat erikseen.

Työelämän epäkohdat kaipaavat Porokarin mielestä pikaista korjaamista. Runsasta voittoa tekevien yritysten yt-neuvottelut ovat osoittaneet yt-lain heikkouden. Myös irtisanomissuoja pitäisi saada Suomessa eurooppalaiselle tasolle. Työaikakulttuurin rappiokin tarvitsee ryhtiliikettä. Ylitöiden ja matka-ajan korvaaminen pitää saada kuntoon kaikilla aloilla.

Porokari näkee myönteisenä, että palkansaajajärjestöt ovat tiivistäneet yhteistyötään. Teollisuuden palkansaajat TP on toiminut tämän vuoden alusta alkaen rekisteröityneenä yhdistyksenä.

- Ajamme yhdessä isoja tavoitteita, kuten kilometrikorvauskompensaatiota, työttömyysturva-asioita ja järjestöjen kanneoikeutta.

Työaikarappio kuriin

YTN kampanjoi maalis-huhtikuussa korvauksettomia ylitöitä vastaan. Kampanja huipentui YTN Summitiin. Akavan asiantuntija Tarja Arkion mukaan työturvallisuuslain muutos tuo uutta ryhtiä retuperällä olevaan työaikakulttuuriin.

- Nyt työnantajan on selvitettävä, mikä kaikkien eri henkilöstöryhmien todellinen työhön sidottu aika on. Onko työntekijä velvoitettu vastaamaan sähköposteihin varsinaisen työajan ulkopuolella, joutuuko hän käyttämään vapaa-aikaansa työhön liittyviin matkoihin ja onko työn määrä suhteessa työaikaan kohdallaan.

YTN Summitissa sanottua

• "Toive on, että palkkojen vuotuinen nousu ei ylittäisi 2,5 prosenttia." Danske Bankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila

• "Globalisaatio tarkoittaa miljardin kunnianhimoisen ihmisen pääsyä työmarkkinoille." Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVAn johtaja Matti Apunen

• "Luova työ merkitsee sitä, että omassa työssä ollaan koko ajan läsnä, sitä kehitetään jatkuvasti ja työhön tuodaan henkilökohtaista lisäarvoa. Näin pärjäämme globaalissa kilpailussa." EVAn johtaja Matti Apunen

• "Yliopistot saavat seuraavaksi digitaalisesta kumouksesta suoraan vasten taulua." EVAn johtaja Matti Apunen

• Firmoissa ei ole resursseja uusien asioiden kehittämiseen kuten aiemmin." Sovelton muutosjohtaja Risto Linturi

• "Saamme vuoden aikana positiivista palautetta 10 minuuttia ja negatiivista palautetta 2 000-3 000 minuuttia." Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava

Ylemmät Toimihenkilöt YTN on palkinnut Tiina Metson ja Anne Rautasen vuosittaisella Vääntö-palkinnolla, jolla kunnioitetaan edellisvuoden merkittävää työmarkkinatekoa. Metso ja Rautanen vaikuttivat keskeisesti siihen, että ylioppilaskunnissa saatiin solmittua ensimmäinen valtakunnallinen työehtosopimus.

Kyse oli järjestösektorilla merkittävästä uudesta työmarkkina-avauksesta, joka toi yhteisen sopimuksen aiempien hajanaisten käytäntöjen tilalle. Ylioppilaskunnissaan pitkään henkilöstöedustajina toimineet Tiina Metso ja Anne Rautanen paneutuivat pitkäjänteisesti sopimuksen valmisteluun ja saivat sitoutettua henkilöstön demokraattiseen vaikuttamiseen. Merkityksellistä oli myös yritysyhdistyksen perustaminen, mikä antaa jatkossakin pohjan henkilöstön yhteiselle vaikuttamiselle, painotti palkinnon jakanut YTN:n Yritysyhdistysryhmä.

- Tiina Metson ja Anne Rautasen suorituksessa oli upeaa se tapa, jolla he johdonmukaisesti ja tavoitteellisesti hallitsivat neuvotteluprosessin eri vaiheita ja sitouttivat prosessiin edustettavansa, sanoo Yritysyhdistysryhmän puheenjohtaja Ainokaisa Saarinen.

- Haluamme kiittää myös tiimityötä Tiinan ja Annen välillä - tämän vuoksi päätimme tänä vuonna palkita yhden sijasta kaksi henkilöä, joilla molemmilla oli tärkeä rooli neuvotteluissa.

Anne Rautanen työskentelee Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa korkeakoulupolitiikan ja opetuksen kehittämisen asiantuntijana. Hän toimii myös Ylioppilaskuntien työntekijät ry:n puheenjohtajana ja osallistui tässä roolissa ylioppilaskuntien työehtosopimusta koskevan neuvotteluesityksen laadintaan.

Tiina Metso on arkistonhoitaja ja museonjohtaja Aalto-yliopiston ylioppilaskunnassa. Hän toimi asiantuntevasti ja aktiivisesti työehtosopimuksen neuvotelleen palkansaajapuolen neuvotteluryhmän jäsenenä.

Vääntö-palkinto luovutettiin YTN Summit -suurtapahtumassa Helsingissä 19.4.2013. Palkinnolla kunnioitetaan hyviä suorituksia ja itsensä peliin laittamista sekä tuloksekasta ylempien toimihenkilöiden edunvalvontaa.

Lisätietoja:

Ylemmät Toimihenkilöt YTN

Ainokaisa Saarinen, YTN:n Yritysyhdistysryhmän puheenjohtaja, puh. 040 506 3800

Minna Hälikkä, YTN Järjestösektorin vastuullinen asiamies, puh. 040 352 2177

Ylemmät Toimihenkilöt YTN vaatii, että korvauksettomalle ylityölle on asetettava nollatoleranssi. Sen mukaan nykyään työpäivän enimmäispituus on usein vain viitteellinen.

YTN:n mukaan ylitöitä tehdään yleisesti työaikakirjanpidon ulottumattomissa ja ilman korvausta. Järjestön mukaan ylityötä on muun muassa se, jos työntekijä selailee kännykällään sähköpostia työajana ulkopuolella.

- Ylityö ongelmana on pahentunut. Ongelma on suomalaisten korkeassa moraalissa. Oletetaan, että henkilön pitää olla vuosilomallakin tavoitettavissa ja jopa keskeyttää lomansa, eikä se ole kovin tervettä, jos ei pääse lepäämään, YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari sanoi Huomenta Suomen lähetyksessä.

Hänen mukaansa tilanteeseen on nyt saatava muutos. Porokarin mielestä työaikalain noudattamista työpaikoilla on parannettava ja sen valvontaa varten tulee valtion osoittaa riittävät resurssit. Elinkeinoelämän keskusliiton lakiasianjohtaja Markus Äimälä kuitenkin torjuu väitteet siitä, että palkatonta ylityötä teetettäisiin.

Katso linkistä haastattelu (MTV3): http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/04/1733275/ytn-ei-ylityota-ilman-kunnon-korvausta

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n mukaan tilanne TeliaSonera Finlandissa on erittäin tulehtunut ja henkilöstöä ajetaan nurkkaan monelta suunnalta. Yritys yrittää esiintyä yhteiskuntavastuullisena toimijana, mutta julkisivun takana tehdään toisin kuin juhlapuheissa sanotaan.

- Erittäin hyvää tulosta tekevä yritys päättää satojen henkilöiden työtehtäviä olemattomilla perusteilla, Samalla se ostaa itsensä ulos tilanteesta antamalla näennäismahdollisuuden: henkilöt voivat itse irtisanoutua rahallista korvausta vastaan, paheksuu YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari.

Henkilöstöä pakkosiirretään paikkakunnalta toiselle, mikä aiheuttaa suuttumusta.

- Perusteeksi tarjotaan sitä, että on mukavampaa tehdä töitä suuremmalla joukolla, Porokari hämmästelee.

Ylempien toimihenkilöiden pääluottamusmiehen Pekka Riialin mielestä siirrot ovat selkeästi yhteistoimintalain vastaisia, sillä yritys on tehnyt päätökset paikkakunta-asioista jo ennen neuvottelujen alkamista.

- Jopa työnantajan edustajat ovat neuvotteluissa myöntäneet toteuttavansa strategiaa, josta ei ole koskaan henkilöstöedustajien kanssa neuvoteltu saati esitelty, Riiali sanoo.

Yritys on myös toistuvasti kieltäytynyt, pyynnöistä huolimatta käsittelemästä monikansallisia asioita yrityksen eurooppalaisessa yritysneuvostossa.

- Se on törkeää piittaamattomuutta EU-direktiivin määräyksistä ja kansallisesta lainsäädännöstä, Riiali huomauttaa.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari on harmissaan siitä, että työnantajat eivät ottaneet vastuuta talouden tilanteesta eivätkä liikkuneet juurikaan alkuasetelmistaan keskitetyn työmakkinaratkaisun neuvotteluissa.

- Palkankorotuksia ei voi rahoittaa työeläkejärjestelmästä. Työeläkemaksujen ja -tason on noudatettava sovittua uraa, Porokari painottaa.

- Tässä on ajateltava etenkin nuorten tulevaisuutta, hän jatkaa.

Porokarin mielestä on ikävää, että Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lla oli vaikutelma, että he olivat jo saavuttaneet tavoitteensa. Nyt maan hallituksen onkin mietittävä todella tarkasti, kannattaako heidän tukea yrityksiä yhteisöveron alennuksella, kun keskitetty ratkaisu ei syntynyt. Eritoten kun yritykset työllistävät yhä vähemmän palkansaajia Suomessa.

- EK:n ratkaisu tulee aiheuttamaan kohtuuttoman raskaita leikkauksia ja veronkorotuksia. Ne kurittavat entisestään palkansaajien arkea ja heikentävät ostovoiman kehitystä sekä vaikeuttavat sisämarkkinoita. Pahimmillaan ne aiheuttavat taantumaa.

YTN:n hallitus päätti 19.3.2013 kokouksessaan kehittää YTN:n organisaatiota.

YTN:n puheenjohtajiston, puheenjohtaja Pertti Porokari, varapuheenjohtajat Heikki Kauppi, Lotta Savinko ja Mika Varjonen, asemaa ja toimenkuvaa selkiinnytettiin. Puheenjohtaja edustaa jatkossakin Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:tä ulospäin.

YTN:n pääsihteeriksi valittiin Yrjö Taivainen. Pääsihteeri vastaa YTN:n hallinnon organisoinnista, kokousten valmistelusta ja päätösten toimeenpanosta. Hän vastaa yhteyksistä keskusjärjestö Akavaan ja muihin neuvottelujärjestöihin. Pääsihteeri toimii myös puheenjohtajiston sihteerinä ja toimiston esimiehenä.

YTN:n koordinaatioryhmän tehtäviä vastuutettiin uudelleen:

Neuvottelutoiminnasta ja sopimuspoliittisen työryhmän toiminnasta vastaa Ismo Kokko.

Työpaikkatoiminnan vastaava on Nuutti Pursiainen, tehtävänään koordinoida ja avustaa kenttä-, yritysyhdistys- ja työsuojelutoimintaa.

Yhteiskuntasuhteista vastaava koordinaatioryhmän jäsen Riikka Mykkänen koordinoi ja avustaa mm. puheenjohtajistoa yhteiskuntasuhteiden hoidossa sekä vaikuttamisessa työelämän uudistamisessa.

Talous- ja tietohallinnon kehittämisestä ja toteuttamisesta vastaa Jaakko Kiiski.

Lisätietoja: YTN:n pääsihteeri Yrjö Taivainen puh. 0400-504351

Ylemmät Toimihenkilöt YTN kampanjoi maalis-huhtikuussa kentällä ja mediassa teemalla "Korvauksettomalle ylityölle nollatoleranssi". Kampanjasivut löytyvät osoitteesta 8 tuntia.fi.

- Jo historiallisesti ay-liike on kamppaillut 8-tuntisen työpäivän puolesta. Nykyään työpäivän enimmäispituus on usein vain viitteellinen. Ylitöitä tehdään yleisesti työaikakirjanpidon ulottumattomissa ja ilman korvausta. 55 % ylemmistä toimihenkilöistä kokee työmääränsä liian suureksi. 37 %:n osalta työaikaa ei seurata eikä 46 %:n tekemiä ylitöitä kirjata ollenkaan. Surullisia lukuja, jota kertovat, ettei orjatyö sittenkään ole kadonnut yhteiskunnasta, toteaa YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari.

Ylipitkät työajat vaikuttavat huonoon työhyvinvointiin ja tätä kautta toimivat myös yleistä työurien pidentämistavoitetta vastaan. Huonon työhyvinvoinnin lasku on yhteiskunnalle 34 miljardia, mistä 18 miljardia kuluu työkyvyttömyyseläkkeisiin. Valtiolta jää vastaavasti saamatta 115 miljoonan verotulot pelkästään akavalaisten tekemien harmaiden ylitöiden takia.

- Tilanteeseen on nyt saatava muutos. Työaikalain noudattamista työpaikoilla on parannettava ja sen valvontaa varten tulee valtion osoittaa riittävät resurssit. Palkattomat ylityöt tulee liittää mukaan myös hallituksen harmaan talouden torjuntaohjelmaan. YTN tulee nostamaan nämä asiat esille myös tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa, Porokari sanoo.

Lisätietoja: puheenjohtaja Pertti Porokari 040-5833476

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari kummastelee TeliaSoneran suunnitelmia keskittää toimintojaan Helsinkiin. Oulusta, Tampereelta ja Turusta ollaan siirtämässä asiantuntija- ja esimiestehtäviä pääkaupunkiin, jossa henkilöstö ei ole sen lähempänä omia, useimmiten muissa maissa olevia esimiehiään. Toimintojen lopettaminen muualla ja siirtäminen Helsinkiin ei tuo kustannussäästöjä.

- TeliaSonera myy asiakkailleen ICT-palveluita, jotka mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattoman työskentelyn. Miksi se ei pysty ratkaisemaan oman henkilöstönsä etätyömahdollisuuksia, Porokari kysyy.

Työnantaja ei ole tukemassa taloudellisesti kasvavia työmatkakuluja Turusta tai Tampereelta matkustaville. Oululaisille ylemmille toimihenkilöille ei ole edes mahdollista käydä kotipaikkakunnaltaan töissä Helsingissä.

TeliaSonera toimii useissa Skandinavian ja Baltian maissa. Porokari aprikoi, suunnitellaanko muissakin maissa samankaltaisia pakkosiirtoja kuin Suomessa.

TeliaSoneran ylempien toimihenkilöiden pääluottamusmies Pekka Riialin mukaan henkilöstö ymmärtää yksittäisten yksiköiden järkevästi tehdyt siirrot. Sen sijaan on vaikea ymmärtää, kun johtajat optimoivat oman yksikkönsä tulosta eivätkä katso tilannetta koko yrityksen kannalta. Työnantajan haluttomuus keskustella asioista aiheuttaa suuttumusta.

- Peli on vihellettävä poikki ennen uusia suunnitelmia, Riiali vaatii.

TeliaSonera irtisanoi viime marraskuussa yrityksen eurooppalaisen yritysneuvosto- eli EWC-sopimuksen. Puolen vuoden irtisanomisajalla on tarkoitus neuvotella uudesta sopimuksesta.

- Työnantaja on kieltäytynyt käsittelemästä EWC-pöytään kuuluvia asioita, kuten edellisen toimitusjohtajan käynnistämää säästöohjelmaa. Käsittelyssä ei ole ollut myöskään kansainvälisen mobiiliteknologiayksikön henkilöstövähennyksiä, joihin paikkakuntasiirrot liittyvät, Riiali sanoo.

Työmarkkinajärjestöt pääsivät sopuun raamisopimuksessa sovitusta kolmen päivän koulutusoikeudesta pitkän väännön jälkeen. Se korvattiin osaamisen kehittämisen toimintamallilla.

YTN:n teknologiateollisuuden pääneuvottelija Ismo Kokko uskoo, että kolmen päivän verokannuste on työnantajille niin iso, että kolme päivää koulutusta saavat jatkossa myös ne, joiden koulutuspäivät jäävät nyt alle kolmeen. Subjektiivinen oikeus koulutukseen ei kuitenkaan toteudu.

Osaamisen kehittämisen malli tarjoaa kaikille mahdollisuuden koulutuksen, mikä on tärkeää, kun korostetaan korkean koulutuksen merkitystä Suomelle. Kokon mukaan malli edistää henkilöstön tasa-arvoa yli yritysrajojen. Malli ohjaa yrityksiä tarjoamaan koulutusta myös yli 55-vuotiaille sekä lomautus- ja irtisanomisuhan alaisille.

Toimintamallista jäi puuttumaan kannusteet, kuinka toimitaan kolmannella sektorilla, jossa verokannuste ei toimi. Mallissa ei sovittu myöskään sanktioista työnantajalle, jos henkilöstölle ei anneta koulutusmahdollisuutta. Vain verovähennys jää saamatta.

- Valvonta työpaikoilla jää luottamusmiehille. Jos luottamusmiestä ei ole, kuka valvoo, että henkilöstö pääsee koulutukseen vähintään kolmena päivänä vuodessa, Kokko aprikoi.

Syksyllä 2011 koulutuspäivistä sovittiin epäselvästi ja eri osapuolilla oli vaihtelevia tulkintoja sopimuksen sisällöstä. Kokon mukaan alkuviikosta sopimuksen suurin arvo on siinä, että se saatiin aikaan. Jos koulutusoikeus olisi jäänyt avoimeksi, loppuvuoden työehtosopimusneuvottelut olisivat vaikeampia.

- Sopimalla palautettiin luottamusta järjestelmään, Kokko sanoo.

Osaamisen kehittämisen toimintamalli 2013.pdf 

Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimuksessa sovittiin, että keskusjärjestöt selvittävät työaikapankkien käytön sopimusalakohtaiset esteet ja laativat yhteisen suunnitelman niiden poistamiseksi. Akava selvittää parhaillaan työaikapankkeihin liittyviä alakohtaisia käytäntöjä. Sen lähettämään kyselyyn tuli YTN:n energia-alan luottamusmiehiltä runsaasti vastauksia.

Vastausten mukaan useassa yrityksessä on jossain muodossa sovittu työaikapankin käytöstä. Järjestelmää halutaan edelleen kehittää. Niissä yrityksissä, joissa työaikapankkia ei vielä ole, sen esteenä on lähinnä työnantajan haluttomuus sopia asiasta.

Seminaari työhyvinvoinnista

Työehtosopimuksessa sovitut koulutusta ja matka-ajan korvaamista koskevat työryhmät tapasivat 28.2. Energiateollisuuden edustajat. Koulutustyöryhmä sopi pikaisesta 11.4. pidettävän seminaarin "Tuottavuudella työhyvinvointia - työhyvinvointia tuottavuudella" mainostamisesta. Ilmoittautumiset 4.4.2013 mennessä: www.adato.fi/koulutuskalenteri

Syksyn seminaarin valmistelu on alkanut. Sen aiheena on paikallinen sopiminen. Ajankohta on vielä auki.

Matka-ajan korvaamisesta kysely

Matkatyöryhmässä keskusteltiin yhteisen kyselyn tekemisestä, mutta siitä työnantajat kieltäytyivät. Energian taustaryhmä tekee oman kyselyn lähiviikkoina. Keskustelua työnantajan kanssa jatketaan huhtikuussa.

ICT-alan taustaryhmä kokoontui viikonloppuna pohtimaan tulevaa neuvottelukierrosta. Alan pääneuvottelija Mika Varjonen alusti pohdintoja kertomalla ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta. Hän arvioi, että seuraava kierros on vaikea.

Työseminaarissaan taustaryhmä valmistautui syksyyn keskusteluilla ja ryhmätöillä.

Vastuullinen asiamies Kosti Hyyppä kiittelee ryhmän jäseniä aktiivisesta osallistumisesta. Hänen mukaansa tavoitteita työstetään eteenpäin taustaryhmässä kevään ja kesän aikana.

ICT-alan työehtosopimuskausi päättyy 31. lokakuuta. Neuvottelut uudesta sopimuksesta käynnistynevät syyskuussa.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari ihmettelee tapaa, jolla intialainen TATA Consultancy Services on hoitanut Nokialta yritykseen siirtyvien tietohallinnon työntekijöiden työsuhteen ehtoja.

Uusi yritys muun muassa olettaa, että työntekijät tuovat taloon itse omat työvälineensä; TATA ei anna edes matkapuhelimia, vaan ainoastaan sim-kortin 50 euron puhelurajoituksella. Käytännön nimi on "bring your own device".

- TATAn toiminta vaikuttaa amatöörimäiseltä. Vaikka se on iso yritys, vaikuttaa siltä, että Nokia on ulkoistanut henkilökuntaansa ulkomaiselle pikkufirmalle, joka ei tiedä mistään mitään, Porokari hämmästelee.

Porokarin mukaan TATA on lähtenyt prosessiin ilman paikallista tuntemusta ja suomalaisia HR-osaajia. Neuvotteluissa on käynyt selväksi, että intialaisella yrityksellä on hyvin vaillinaiset tiedot suomalaisista työelämän tavoista, jopa lainsäädännöstä.

Hän painottaa, että suomalaisen lainsäädännön mukaan työsuhteen ehdot eivät saa heikentyä liikkeenluovutuksessa. Uusia työsopimuksia ei tarvitse tehdä, vaan pääsääntöisesti mennään aikaisemmilla sopimuksilla.

- Tämä ei tunnu olevan TATAlle selvää. Heillä on tarve sanella mikä ehto jää voimaan ja mikä ei, Porokari sanoo.

Nokia ulkoisti tammikuussa yli 700 tietohallinnon työntekijää Nokian kahdelle strategiselle kumppanille, TATAlle ja HCL Technologiesille. Porokari toivoo, että ulkoistaminen sujuu hyvin ja intialaiset suuryritykset osoittautuvat entisille nokialaisille kelpo työnantajaksi.

- Valitettavasti alku ei ole kovin lupaava. Pelko on, että edessä on uusia yt-neuvotteluja ja irtisanomisia, kun yritys ei ole valmis edes investoimaan työntekijöiden aivan välttämättömiin työvälineisiin, Porokari sanoo.

Seminaarin aluksi kuultiin Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtajan, Jorma Turusen, katsaus ehdotuksiin, joita Ala-Pietilän johtama ICT 2015 -työryhmä teki tammikuussa 2013. Työryhmä arvioi, että ICT-alan kilpailukyky voi palautua muun muassa yhtenäisellä kansallisella IT-palveluarkkitehtuurilla, tutkimus- ja kehitysohjelmalla, alan kasvuyritysten rahoituksen varmistamisella ja koko alan pitkäjänteisellä kehittämisellä. Työryhmän raportti on luettavissa TEM:n sivuilta.

Onnistuneessa tapahtumassa vilkasta keskustelua herätti erityisesti paneelikeskustelu, jossa pohdittiin, miten tietotekniikan palveluala voisi toimia entistä paremmin Suomen kasvun moottorina. Keskustelijat olivat vahvasti sitä mieltä, että ICT-osaaminen ja erityisesti alan sovellukset voivat luoda Suomelle uutta kasvua ja pitää alan työpaikat ja osaamisen Suomessa myös jatkossa. Moni korosti sitä, että kyseessä on ala, jolla osaaminen vanhenee tavallistakin nopeammin. Esille nousivat keskeisesti myös ne suuret odotukset, joita Suomen hallituksen helmikuun lopussa 2013 tapahtuvaan puolivälitarkasteluun kohdistuu niin työntekijä- ja työnantajajärjestöjen puolelta, kuin myös yritysten taholta.

Seminaari kokosi Katajanokan Kasinolle noin neljäkymmentä it-alan toimijaa henkilöstöedustajista yritysjohtoon ja liittojen edustajiin. Seminaarin järjestivät yhteistyössä YTN, Tietoalan toimihenkilöt ja Teknologiateollisuus.

Paneeliin osallistuivat ohjelmistoyrittäjä Ari Rikkilä, puheenjohtaja Esa Koskinen (Tietoalan toimihenkilöt), johtaja Pekka Pellinen (TEK) ja tutkija Olli Martikainen (ETLA).

Suomi hakee toistamiseen EU:n Euroopan globalisaatiorahaston rahoitusta Nokialta ja sen alihankkijoilta irtisanottujen työntekijöiden tukitoimiin. Suomen hakemus on suuruudeltaan 19,7 miljoonaa euroa, josta EU:n rahoitusosuus on puolet.

- Tukea haetaan, jotta Nokialta ja sen alihankkijoilta irtisanotuille voidaan tarjota mahdollisimman laaja tuki uudelleentyöllistymiseen, työministeri Lauri Ihalainen totesi.

Työ- ja elinkeinoministeriön jättämä tukihakemus koskee irtisanottuja Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Tukihakemukseen sisältyy työllistymistä tukevia toimia kaikkiaan 3 237 irtisanotulle. Päätös tuesta saadaan arviolta seitsemän kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä.

Suomen ensimmäinen Nokian Salon irtisanomisia koskeva 10,6 miljoonan euron hakemus on käsitelty Euroopan neuvostossa ja Euroopan parlamentissa. Komissio antaa lopullisen rahoituspäätöksensä siitä todennäköisesti helmikuussa.

Euroopan globalisaatiorahasto jakaa tukea suurissa rakennemuutostilanteissa. Se tukee maailmankaupan rakenteellisten muutosten seurauksena työnsä menettäneitä ihmisiä uudelleenkoulutuksessa ja -sijoittumisessa sekä työllistymisessä. Rahastosta myönnetään tukea aktiivisen työvoimapolitiikan toimiin, jotka kohdistetaan työttömäksi jääville työntekijöille.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari vaatii Nokiaa hoitamaan tietohallinnon toimintojen ulkoistamisen reilummin ja rehellisemmin kuin konsernissa on ollut tapana.

- Valitettavasti Nokian ulkoistamisilla on minun korvissani huono kaiku. Accenturen tapauksessa tytärtyhtiö Nokia Siemens Networks kylmän viileästi ulkoisti irtisanomiset uudelle yritykselle. Toivottavasti nyt ei ole kyse samanlaisesta operaatiosta, hän sanoo ja muistuttaa Nokian johdon kiitelleen NSN:n toimintaa viime viikolla positiivisen tulosvaroituksen antamisen yhteydessä.
- Tämä omalta osaltaan paljastaa, millaisessa maailmassa ja yrityskulttuurissa töitä juuri nyt teemme.

Nokia vähentää Suomessa tietohallinnosta noin tuhat työpaikkaa, joista 715 siirtyy tietohallinnon toimintojen mukana kahdelle Nokian strategiselle kumppanille, HCL Techonologies - ja TATA Consultancy Services -yrityksille.

Tämän lisäksi Nokia vähentää tietohallinnosta työpaikkoja maailmanlaajuisesti enintään 300. Työpaikoista suurin osa on Suomessa. Yhtiö on luvannut irtisanottaville työntekijöille taloudellista tukea ja tukea uusien vaihtoehtojen löytämisessä koulutuksen, uudelleentyöllistymisen ja yrittäjyyden kautta.

- Nokian on kannettava oma vastuunsa irtisanottavista ja jäljelle jäävien jaksamisesta, kun töitä tehdään aikaisempaa pienemmällä porukalla, Porokari toteaa.
Hän muistuttaa Nokian käyneen koko 2000-luvun ajan vuosittain useita isoja, henkilöstön vähentämistä koskevia yt-neuvotteluja.

- Tämä ei voi olla vaikuttamatta henkilöstön motivaatioon ja sitoutumiseen ja tätä kautta yrityksen kilpailukykyyn. Todennäköisesti myös Nokian varjelema brändi on jonkin verran haalistunut, Porokari sanoo.