Nokia Siemens Networksin toukokuussa alkaneet yhteistoimintaneuvottelut johtavat enintään 120 työpaikan vähentämiseen. Vähennykset kohdistuvat pääosin Espooseen, mutta myös yhtiön Oulun, Tampereen ja Salon toimipisteisiin. Salon toimipisteessä toiminta loppuu kokonaan.

YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari pitää yt-neuvottelujen lopputulosta odotettuna mutta valitettavana. Hänen mukaansa vähennykset noudattavat viimeaikaista yleistä linjaa työmarkkinoilla.

- Tässä on jälleen yksi tapaus, jossa voittoa tuottava yritys irtisanoo tehdäkseen vielä parempaa tulosta, hän toteaa.

Keskiviikkona päättyneiden yt-neuvottelujen vähennykset kohdistuvat taloushallinnon ja myynnin tukitoimiin, asiakastoimitus-, hankinta- ja sisäisiin logistiikkatoimintoihin. Tällä kertaa tuotekehitysyksiköiden ja Oulun tehtaan henkilökunta jäivät vähennysten ulkopuolelle.

Työnantajan mukaan nyt päätetyt vähennykset ovat viimeiset vuonna 2011 julkistetun strategian toteuttamiseksi. Suomessa NSN on käynyt kolme yt-neuvottelukierrosta viimeisen vuoden aikana.

- Kovasti toivomme, että vähennykset ovat nyt todella ohi ja tämän jälkeen voimme tehdä töitä rauhassa, sanoo Espoon toimipisteen ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilö Tuula Aaltola.

Tällä kertaa NSN ei tarjoa täysin vapaaehtoisen lähtijän pakettia, vaan haluaa valita lähtevät itse. Irtisanotuksi valituille tarjotaan kuitenkin irtisanoutumispakettia, jonka enimmäiskoko vastaa 12 kuukauden palkkaa.

- Neuvotteluissa käytiin vähennysperusteet ja -periaatteet aiempaa tarkemmin läpi. Muutenkin saimme taustatietoa aiempia kertoja perusteellisemmin. Kaikista työnantajan esittämistä perusteluista emme kuitenkaan olleet työnantajan kanssa samaa mieltä, Aaltola sanoo.

- Eniten meitä järkytti yrityksen päätös siirtää taloushallinnon toimet Salosta Unkariin ja sulkea Salon toimisto, jossa taloushallinnolla on ollut pitkät perinteet jo Nokian ajoilta, hän jatkaa.

Aaltolan mukaan irtisanottavien työllistyminen Salossa on vaikeaa. Hän toivookin, että mahdollisimman moni heistä pystyy työllistymään yrityksen tehtäviin Espooseen.

- Tällä hetkellä NSN:llä on Suomessa sisäisesti avoinna enemmän paikkoja kuin on irtisanottavia. Tämä antaa toivoa, että irtisanomisajalla vielä moni löytää talon sisältä uusia töitä. Työpaikkoja on auki etenkin tuotekehityksessä. On hyvä, että globaali työnantajamme on huomannut, että Suomi on hyvä paikka tehdä tuotekehitystä, Aaltola sanoo.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari pitää irtisanomisten helppoutta ja halpuutta yhtenä syynä jatkuville yt-neuvottelu- ja irtisanomisuutisille Suomessa. Tänään uusista yt-neuvotteluista ilmoitti Nokia Siemens Networks, joka aikoo vähentää neljästä Suomen toimipisteestään yhteensä 150 työpaikkaa.

- NSN on taas yksi esimerkki siitä, miten yritykset siirtävät työtä pois Suomesta. Työ pakenee maasta, koska meillä henkilöstöstä pääsee eroon paljon helpommin ja halvemmalla kuin esimerkiksi Saksassa, Porokari sanoo.

NSN:n ilmoittamissa yt-neuvotteluissa on liipaisimella yhteensä 150 työpaikkaa yhtiön kaikilla neljällä toimipaikalla Espoossa, Oulussa, Salossa ja Tampereella. Suurimmat vähennykset kohdistuvat Espoon toimipaikkaan.

Yritys hakee toiminnan tehostamista ja parempaa kustannustehokkuutta keskittämällä toimintoja ja vähentämällä päällekkäisyyksiä muun muassa taloushallinnoista, myynnin tukitoimista ja asiakastoimituksista. Yt-neuvottelut ovat osa yhtiön säästöohjelmaa.

- NSN liittyy niiden yritysten pitkään jonoon, jotka hakevat vielä parempaa kannattavuutta henkilöstön kustannuksella, Porokari toteaa.

YTN teknologiateollisuuden pääneuvottelija Ismo Kokko ihmettelee konepajakonserni Metson aikeita vähentää Suomesta 175 työpaikkaa. Suodatinkangastehtaan siirtäminen Tampereelta Portugaliin johtaisi enintään 80 työpaikan katoamiseen. Voimantuotannosta Metso aikoo vähentää Suomessa 95 työpaikkaa.

- Yritys yrittää edelleen kohentaa kannattavuuttaan suomalaisten työpaikkojen kustannuksella. Metso Fabricsin tehtaan toiminta Tampereella on ollut kannattavaa, konsernin oman ilmoituksen mukaan Metson kannattavuus on ensimmäisenä vuosineljänneksenä hieman parantunut heikommasta markkinatilanteesta huolimatta. On ymmärrettävää, että Metson henkilöstö on näreissään, Kokko kommentoi kuitukangastehtaan alkuviikon ulosmarssia.

Metso Powerilla puolestaan alkaa ensi maanantaina yt-neuvottelut, joissa keskustellaan yhteensä 80 toimihenkilön ja ylemmän toimihenkilön irtisanomisista. Määräaikaisia lomautuksia on tulossa 270 henkilölle.

Kokko muistuttaa, että konepajakonserni Metson juuria löytyy vanhoista valtion omistamista yrityksistä.

- Tuntuu siltä, että juuri näissä yrityksissä noudatetaan huonoa henkilöstöpolitiikkaa ja osingonmaksukyky ajaa kaiken muun edelle, hän paheksuu.

Metso sai viime syksynä kyseenalaista julkisuutta ilmoittamalla noin viikon välein ylimääräisestä osingonjaosta ja yli 600 ihmistä koskevien yt-neuvottelujen aloittamisesta. Yhtiön toiminta herätti laajaa närkästystä ja Metso joutui luopumaan ylimääräisen osingon jakamisesta.

Alkuvuonna Metso tiedotti suunnitelmista muuttaa yhtiörakennetta yhdistämällä massa- paperi- ja voimatuotantotoiminnot yhdeksi, uudeksi yhtiöksi. Samoihin aikoihin vuoden 2013 ensimmäisen osavuosikatsauksen kanssa Metso tiedotti 100 miljoonan euron kulujen vähentämisestä. Osavuosikatsauksen mukaan tulos on suurin piirtein viime vuoden tasolla.

YTN-teknon_Extra-tiedote 1/2013

YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari on järkyttynyt Nokian alihankkija Tata Consultancy Servicesin ilmoituksesta aikeista vähentää yhteensä lähes 300 työntekijää pääkaupunkiseudulta, Salosta, Tampereelta ja Oulusta.

- Nokia jatkaa irtisanomisten ulkoistamista. On aivan käsittämätöntä, että yrityksen sadoille työntekijöille luodaan odotuksia töiden jatkumisesta uudella työnantajalla. Kuluu muutama viikko, ja heille ilmoitetaan yt-neuvotteluiden aloittamisesta, hän jyrähtää.

Nokia ilmoitti tammikuussa ulkoistavansa tietohallinnostaan yli 700 työpaikkaa intialaisille TCS:lle ja HCL Technologiesille. Tataan siirtyi maaliskuun alussa 460 työntekijää, joista lähes kolmannes uhkaa jäädä työttömäksi.

Porokari muistuttaa, että kyseessä on lyhyen ajan sisällä jo toinen kerta, kun Nokia näyttää ulkoistaneen edessä olevat irtisanomiset alihankkijoilleen. Keväällä 2011 Nokialta Accenturelle siirtyneistä nokialaisista suurin osa on saanut irtisanomislapun käteensä; paremmin ei näytä käyvän TCS:n palkkalistoilla.

--­ Nokian käsitys yritys- ja yhteiskuntavastuusta joutuu jälleen kerran omituiseen valoon, Porokari toteaa.

TCS:n ilmoitus työpaikkojen vähennyksistä poiki keskiviikkona spontaaneja mielenilmaisuja yrityksen toimipisteissä. Espoossa ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilönä toimivan Anne Jääskeläisen mukaan ilmoitus yt-neuvotteluiden aloittamisesta oli järkytys ja yllätys.

Häneen mukaansa uusi työnantaja on tähän saakka vakuuttanut, että kaikille riittää töitä. Yt-neuvotteluiden on määrä vahvistaa ja tehostaa Nokian toimeksiannon rakennetta ja toimintaa.

Jääskeläisen mielestä kysymys on kylmästä irtisanomisten ulkoistamisesta. Hänen mielestään on mahdotonta uskoa, ettei tulevat irtisanomiset olleet tiedossa, kun Nokia siirsi työtehtäviä alihankkijalle.

- Töitä tuskin on vähemmän. Tekijät vain halutaan vaihtaa, hän sanoo.

Työmarkkinajärjestöt pääsivät sopuun raamisopimuksessa sovitusta kolmen päivän koulutusoikeudesta pitkän väännön jälkeen. Se korvattiin osaamisen kehittämisen toimintamallilla.

YTN:n teknologiateollisuuden pääneuvottelija Ismo Kokko uskoo, että kolmen päivän verokannuste on työnantajille niin iso, että kolme päivää koulutusta saavat jatkossa myös ne, joiden koulutuspäivät jäävät nyt alle kolmeen. Subjektiivinen oikeus koulutukseen ei kuitenkaan toteudu.

Osaamisen kehittämisen malli tarjoaa kaikille mahdollisuuden koulutuksen, mikä on tärkeää, kun korostetaan korkean koulutuksen merkitystä Suomelle. Kokon mukaan malli edistää henkilöstön tasa-arvoa yli yritysrajojen. Malli ohjaa yrityksiä tarjoamaan koulutusta myös yli 55-vuotiaille sekä lomautus- ja irtisanomisuhan alaisille.

Toimintamallista jäi puuttumaan kannusteet, kuinka toimitaan kolmannella sektorilla, jossa verokannuste ei toimi. Mallissa ei sovittu myöskään sanktioista työnantajalle, jos henkilöstölle ei anneta koulutusmahdollisuutta. Vain verovähennys jää saamatta.

- Valvonta työpaikoilla jää luottamusmiehille. Jos luottamusmiestä ei ole, kuka valvoo, että henkilöstö pääsee koulutukseen vähintään kolmena päivänä vuodessa, Kokko aprikoi.  

Syksyllä 2011 koulutuspäivistä sovittiin epäselvästi ja eri osapuolilla oli vaihtelevia tulkintoja sopimuksen sisällöstä. Kokon mukaan alkuviikosta sopimuksen suurin arvo on siinä, että se saatiin aikaan. Jos koulutusoikeus olisi jäänyt avoimeksi, loppuvuoden työehtosopimusneuvottelut olisivat vaikeampia.

- Sopimalla palautettiin luottamusta järjestelmään, Kokko sanoo.

Osaamisen kehittämisen toimintamalli 2013.pdf 

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari ihmettelee tapaa, jolla intialainen TATA Consultancy Services on hoitanut Nokialta yritykseen siirtyvien tietohallinnon työntekijöiden työsuhteen ehtoja.

Uusi yritys muun muassa olettaa, että työntekijät tuovat taloon itse omat työvälineensä; TATA ei anna edes matkapuhelimia, vaan ainoastaan sim-kortin 50 euron puhelurajoituksella. Käytännön nimi on "bring your own device".

- TATAn toiminta vaikuttaa amatöörimäiseltä. Vaikka se on iso yritys, vaikuttaa siltä, että Nokia on ulkoistanut henkilökuntaansa ulkomaiselle pikkufirmalle, joka ei tiedä mistään mitään, Porokari hämmästelee.

Porokarin mukaan TATA on lähtenyt prosessiin ilman paikallista tuntemusta ja suomalaisia HR-osaajia. Neuvotteluissa on käynyt selväksi, että intialaisella yrityksellä on hyvin vaillinaiset tiedot suomalaisista työelämän tavoista, jopa lainsäädännöstä.

Hän painottaa, että suomalaisen lainsäädännön mukaan työsuhteen ehdot eivät saa heikentyä liikkeenluovutuksessa. Uusia työsopimuksia ei tarvitse tehdä, vaan pääsääntöisesti mennään aikaisemmilla sopimuksilla.

- Tämä ei tunnu olevan TATAlle selvää. Heillä on tarve sanella mikä ehto jää voimaan ja mikä ei, Porokari sanoo.

Nokia ulkoisti tammikuussa yli 700 tietohallinnon työntekijää Nokian kahdelle strategiselle kumppanille, TATAlle ja HCL Technologiesille. Porokari toivoo, että ulkoistaminen sujuu hyvin ja intialaiset suuryritykset osoittautuvat entisille nokialaisille kelpo työnantajaksi.

- Valitettavasti alku ei ole kovin lupaava. Pelko on, että edessä on uusia yt-neuvotteluja ja irtisanomisia, kun yritys ei ole valmis edes investoimaan työntekijöiden aivan välttämättömiin työvälineisiin, Porokari sanoo.

Edessä oleva neuvottelukierros ja siihen valmistautuminen olivat ykkösaihe viikonvaihteessa pidetyssä ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilöiden koulutusseminaarissa. Seminaari keräsi Vikingin Gabriellan kokoustiloihin noin sata luottamusmiestä yli 40 yrityksestä.

Johtaja Pekka Piispanen Akavasta ja Teknologiateollisuus ry:n ryhmäpäällikkö Jarkko Ruohoniemi kävivät pohjustamassa seminaaria perjantai-iltapäivällä. Piispanen kertoi keskusjärjestön näkemyksiä tulevalle kierrokselle. Samalla YTN:n teknon luottamusmiehet saivat varsin tuoretta tietoa päivää aikaisemmin julkaistusta Akavan Suomen työn linja 2019 -ohjelmasta.

Ruohoniemi puolestaan kertoi työnantajaliiton odotukset edessä oleviin tes-neuvotteluihin. Teknologiateollisuuden ryhmäpäällikön kalvosulkeisten perusteella työntekijöille ei kovin suurta ole luvassa; teollisuustuotanto laahaa edelleen kilpailijamaiden takana, vienti ei vedä odotetusti, yritysten välillä on suuria eroja ja kilpailukykyä pitäisi pystyä parantamaan.

Tilaisuuden luonteeseen sopi, että pian Ruohoniemen esityksen jälkeen Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lta putkahti maailmalle tiedote, jonka mukaan edessä on liittokierros vientiteollisuuden vetämänä, palkankorotusvaraa ei ole ja siitäkin on mahdollisuuksien mukaan sovittava yritystasolla.

Yhdessä tavoitteiden takana

YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari ja pääneuvottelija Ismo Kokko puivat ajankohtaista työmarkkinatilannetta ja aikatauluja. Porokari huomautti maan hallituksella olevan omia odotuksia työmarkkinaosapuolille. Hallitus kaipaa ennen hallituksen puolivälintarkistusta ja kehysriihtä työmarkkinaosapuolilta näkemyksiä muun muassa työurien pidentämisestä, talouskasvun vauhdittamisesta ja kilpailukyvystä.

- Hallituksella on omat aikataulunsa, mutta ennen sopimusneuvotteluja on sovittava raamisopimuksessa hiertävät asiat, kuten kiista kolmen päivän koulutusoikeudesta. Neuvotteluilmapiirin parantaminen edellyttää EK:lta uutta asennetta sopimusten noudattamisesta, hän sanoi.

Porokarin mukaan edessä olevan viikot ja kuukaudet on syytä käyttää hyväksi. Nyt on aika listata asioita, joita neuvotteluissa lähdetään tavoittelemaan. Kun tavoitteista on yhdessä sovittu, kaikkien on seistävä niiden takana.

Kokon mukaan tavoitteena on tässä vaiheessa raamisopimuksen jatkaminen vuodella. Raamin sisällä käytävissä tes-neuvotteluissa sovitaan tarpeen mukaan ala- ja henkilöstöryhmäkohtaisista asioista. Eri aikaan päättyvät tes:it asettavat oman haasteensa. Teknologiateollisuuden sopimus on katkolla lokakuussa.

Paikallinen sopiminen ei toimi

Tutkija Aila Tähtitanner selvitti viime syksynä työpaikoilla käytyjen paikallisten palkkaneuvottelujen tuloksia. Paikallisen erän jakamisesta tehty tutkimus sekä salissa käyty pitkä keskustelu osoittivat, että paikallinen sopiminen ei toimi kovinkaan monessa yrityksessä hyvin.

Selkeästi paikallisia neuvotteluja vaikeuttava tekijä on konserniohjaus. Kun konsernijohto on jo määritellyt paikalliseen erään liittyvät tekijät, yksiköissä molemmat neuvotteluosapuolet tuntevat olonsa aika turhautuneeksi "neuvottelemalla" konsernijohdossa jo valmiiksi päätetystä asiasta.

Salin ja tutkimuksen pääviesti oli, että jäsenistön ostovoiman turvaaminen edellyttää yleiskorotusta sekä mainintaa perälaudasta. Ne on oltava mukana myös seuraavassa ratkaisussa.

 Paikallinen toiminta kaipaa aktivointia

Koulutusseminaarin päätteeksi luottamusmiehet etsivät pienryhmissä keinoja paikallisen toiminnan tehostamiseen. Ongelmia kartoitettaessa kävi ilmi, että ylempien toimihenkilöiden teknologiateollisuuden luottamusmiehet painivat aika pitkälle samojen kysymysten kanssa yrityksen koosta riippumatta.

Moni luotto koki ongelmia oman ajankäytön kanssa; luottamustehtävien ja omien työtehtävien sovittaminen ei aina ole helppoa. Myös tiedonsaanti tökkii, neuvotteluosapuolen ja joskus myös edustettavien asenne voi olla ylimalkainen ja suurissa yrityksissä eri paikkakunnilla sijaitsevien yksikköjen välinen yhteydenpito ei suju parhaalla mahdollisella tavalla.

Pienen pohdinnan jälkeen joukko löysi pitkän listan toimenpiteitä, joiden avulla paikallista toimintaa voi aktivoida. Oma asenne kuntoon, parempaa tiedottamista sekä yritysjohdon että edustettavien välillä, neuvotteluilmapiiri paremmaksi, ajankäyttöongelmia voi parantaa tiukoilla vaatimuksilla yrityksen johdolle tai jakamalla töitä esimerkiksi varaluottamusmiehelle tai yritysyhdistyksen aktiiveille.

Suomi hakee toistamiseen EU:n Euroopan globalisaatiorahaston rahoitusta Nokialta ja sen alihankkijoilta irtisanottujen työntekijöiden tukitoimiin. Suomen hakemus on suuruudeltaan 19,7 miljoonaa euroa, josta EU:n rahoitusosuus on puolet.

- Tukea haetaan, jotta Nokialta ja sen alihankkijoilta irtisanotuille voidaan tarjota mahdollisimman laaja tuki uudelleentyöllistymiseen, työministeri Lauri Ihalainen totesi.

Työ- ja elinkeinoministeriön jättämä tukihakemus koskee irtisanottuja Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Tukihakemukseen sisältyy työllistymistä tukevia toimia kaikkiaan 3 237 irtisanotulle. Päätös tuesta saadaan arviolta seitsemän kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä.

Suomen ensimmäinen Nokian Salon irtisanomisia koskeva 10,6 miljoonan euron hakemus on käsitelty Euroopan neuvostossa ja Euroopan parlamentissa. Komissio antaa lopullisen rahoituspäätöksensä siitä todennäköisesti helmikuussa.

Euroopan globalisaatiorahasto jakaa tukea suurissa rakennemuutostilanteissa. Se tukee maailmankaupan rakenteellisten muutosten seurauksena työnsä menettäneitä ihmisiä uudelleenkoulutuksessa ja -sijoittumisessa sekä työllistymisessä. Rahastosta myönnetään tukea aktiivisen työvoimapolitiikan toimiin, jotka kohdistetaan työttömäksi jääville työntekijöille.

- Valitettavasti Nokian ulkoistamisilla on minun korvissani huono kaiku. Accenturen tapauksessa Nokia kylmän viileästi ulkoisti irtisanomiset uudelle yritykselle. Toivottavasti nyt ei ole kyse samanlaisesta operaatiosta, hän sanoo.

- Tämä ei voi olla vaikuttamatta henkilöstön motivaatioon ja sitoutumiseen ja tätä kautta yrityksen kilpailukykyyn. Todennäköisesti 

Porvooseen viikonvaihteessa kokoontuneet ylempien toimihenkilöiden lähes sata luottamusmiestä kävivät vilkasta keskustelua ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta. Seminaarin pääpaino oli viime syksynä solmitun raamisopimuksen kokemuksissa, edessä olevan sopimuskierroksen muodossa ja sisällössä sekä teknologiateollisuuden yritysten tulevaisuudennäkymissä.

Seminaarin avannut Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari piti viime syksyn kokemuksia pääosin myönteisinä. Hän painotti, että työnantajien kanssa menestyy vain rivejä tiivistämällä.

- Pelkästään pyytämällä tai yksin yrittämällä emme saavuta juuri mitään. Liittojen välisellä yhteistyöllä ja sillä, että työpaikoilla näkyy se, mitä tavoittelette, voimme menestyä, hän opasti.

Porokarin mukaan raamisopimus on poikinut työnantajan puolelta erikoisia näytelmiä, joista kummallisin oli kolmen päivän koulutusoikeudesta syntynyt episodi. Hän piti erikoisena, että koulutusvapaan kohtalo on edelleen auki, vaikka neuvotteluissa oli mukana myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n oma ihminen.

Porokarin mielestä tulevan sopimuskierroksen muoto ja sisältö ovat aidosti auki. Ensin pitää katsoa, kestääkö edes viime syksyn raamiratkaisu loppuun saakka. Työnantaja on väläyttänyt yhtenä mahdollisuutena vientiteollisuuteen Ruotsin mallin mukaista rypäsratkaisua, mitä Porokari piti mielenkiintoisena.

Käteen jäi plussaa ja miinusta

YTN:n teknologiateollisuuden pääneuvottelija Ismo Kokko tenttasi lähes satapäiseltä luottamusmiesjoukolta syksyn raamiratkaisun hyviä ja huonoja kokemuksia. Vilkkaan keskustelun ja tentin lopputulos oli, että syksystä 2011 jäi käteen sekä plussaa että miinusta.

Joidenkin mielestä raamisopimus oli sisällöllisesti sittenkin enemmän puhetta kuin tekoja; asetettuihin tavoitteisiin nähden raami potkaisi ylempiä toimihenkilöitä nilkoille. Selkeiksi miinuksiksi kirjattiin myös aikataulun tiukkuus, raamisopimuksen ulkopuolelle jääneiden suuri määrä, sopimuksen epäselvyys ja ostovoiman heikko kehittyminen ennen muuta ensi vuonna, jolloin se uhkaa kääntyä miinusmerkkiseksi.

Hyvääkin löytyi; YTN:n, Pron ja Metallin yhteistyö synnytti "teknologiateollisuuden palkansaajien ryhtiliikkeen", joka nähtiin merkittävänä edistysaskeleena. Isyysvapaa, työttömyysturvan parannukset ja kolmen päivän koulutusvapaa laskettiin myös plussaksi.

Palkankorotusten muoto eli perälaudan saaminen sopimukseen oli monen luottamusmiehen mielestä tärkeä asia. Kokko painotti, että ilman neljän päivä lakkoa kaikille tuleva yleiskorotus olisi jäänyt saamatta.

Työelämä on koventunut

Ryhmätyössä seminaarin osallistujat pohtivat hyvän työelämän tunnusmerkkejä. Työskentelyn tavoitteena oli etsiä alustavia teemoja ja tavoitteita tulevalle sopimuskaudelle.

Ryhmätyö ja seminaarissa yleisemminkin käyty keskustelu vahvisti käsitystä työelämän koventumisesta. Työpaikoilla ollaan huolestuneita muun muassa yt-neuvotteluiden yleistymisestä, lisääntyvästä kiireestä ja työpaineesta, ikääntyneiden työntekijöiden kohtelusta ja ammatillisen osaamisen säilymisestä ja kehittämisestä.

Palkankorotusten ja ostovoiman säilymisen ohella ryhmätöissä painottuivat työelämän laadulliset asiat, kuten työssä jaksaminen, mahdollisuus pidentää aidosti työuria ja huolehtia oman osaamisen säilymisestä.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtajan Pertti Porokarin mielestä Metson tämänpäiväinen ilmoitus 630 paperiliiketoiminnan henkilön yt-neuvotteluista on räikeä esimerkki pörssiyhtiöiden etiikasta, moraalista ja pitkäjänteisen johtamisosaamisen puutteesta.

- Ahneudella ei näytä olevan mitään rajaa, kun kyseessä on osakkeenomistajien etu. Ensin yhtiö ilmoittaa vuoden 2011 tuloksesta maksettavasta ylimääräisestä osingosta ja sen jälkeen laittaa satoja tuloksen takana olevia työntekijöitä pihalle. Aivan käsittämätöntä, hän moittii.

Metson yt-neuvottelut koskevat 630 henkilöä, joista 480 on tarkoitus irtisanoa. 150 työntekijän vähennys on tarkoitus toteuttaa tuotannon ulkoistamisilla. Suurimmat vähennykset koskevat Jyväskylää (275) ja Järvenpäätä (110). Irtisanomisilla on vaikutusta myös alihankintaketjun toimintaan.

Porokari muistuttaa, että Metso on tällä hetkellä erittäin kannattava yritys. Vuonna 2010 yhtiön tulos oli 548 miljoonaa euroa voitollinen. Yhtiön omien pörssitiedotteiden mukaan yrityksen kannattavuus on viime vuonna edelleen parantanut kaikilla liiketoiminta-alueilla. Osakkeenomistajille onkin luvassa ylimääräinen 50 sentin osinko jo aiemmin päätetyn 1,70 euron osakekohtaisen osingon päälle.

- Metso on korkeaa teknologiaa vaativalla paperikonepuolella johtava yritys ja ala on yrityksen ydinosaamista. Massa- ja paperiteknologian tuotannossa yrityksen markkinaosuus on edelleen vahvistunut. Vaikka uusien paperikoneiden kysyntä on heikentynyt, näin radikaalit vähennykset tuntuvat vahvasti ylimitoitetuilta, Porokari toteaa.

Metso on muiden globaalien yritysten tapaan siirtänyt tuotantoaan Suomen ulkopuolelle, mikä on pudottanut suomalaisia alihankkijoita ulos toimitusketjusta. Porokarin mielestä valittu linja voi osoittautua vääräksi.

- Tästä on saatu jo varoittavia esimerkkejä it-alalta. Teknologiateollisuus on hakenut ohjelmointityön tekijöitä halvan työvoiman maista, mutta halpa onkin käynyt kalliiksi, kun mukaan on laskettu virheiden ja alhaisemman tuottavuuden aiheuttamat lisäkustannukset. Koskahan Suomessa toimivat yritykset oppivat, että suomalainen insinööri ja muu tekniikan ammattilainen on kilpailukykyinen, hän ihmettelee.

- Ei teknologiateollisuuden näkymät ole niin merkittävästi viime syksyn takaisesta muuttuneet, että niiden varjolla pitäisi laittaa koko raamisopimuksen kohtaloa vaakalaudalle, hän toteaa.

Teknologiateollisuus ilmoitti tänään aloittavansa sopimuskumppaniensa kanssa keskustelut, miten heikentynyt taloustilanne vaikuttaa yrityksissä syksyllä käytäviin palkantarkistusneuvotteluihin. Teknologiateollisuuden mielestä taloustilanne on heikentynyt viime syksystä niin merkittävästi, että keskustelut raamisopimuksesta poikkeavista palkankorotusten mitoituksista ja toteutuksesta on syytä käydä.

Pertti_Porokari 3T-lehdessä

Heikki Kauppi Tekniikka & Taloudessa

Teknologiateollisuus ry

Nokia ilmoitti torstaina 14. kesäkuuta vähentävänsä Suomesta jopa 3700 työpaikkaa. Määrä on historiallisen suuri. Työpaikan menetys uhkaa suurta joukkoa osaavia, korkeasti koulutettuja nokialaisia. 

Akavan ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN ja sen jäsenliitot ovat jäsentensä tukena Nokian murroksessa. Tulevat yhteistoimintaneuvottelut kuormittavat erityisesti luottamusmiehiä, mutta herättävät varmasti kysymyksiä ja avuntarvetta jäsenistön keskuudessa laajemminkin.

Ohessa linkkejä ja puhelinnumeroja, jotka tarjoavat sinulle apua ja tukea muutoksessa. Ensisijaisesti sinua auttaa oman liittosi työsuhdeneuvonta, jossa lakimiehet ja asiamiehet paneutuvat tilanteeseesi. Ota rohkeasti yhteyttä  -  älä jää yksin työelämän murheittesi kanssa!

YTN-liittojen teknologiateollisuudesta vastaavat asiamiehet ja lakimiehet ovat lisäksi valmiina vastaamaan luottamusmiesten kysymyksiin, sekä antamaan tukea tulevissa neuvotteluissa. 

Vakavasta tilanteesta huolimatta toivon kaikille lämmintä ja aurinkoista kesää.
Jani Huhtamella
Vastaava asiamies, YTN Teknologiateollisuus

YTN Teknologiateollisuus
Alan asiamiesten ja lakimiesten yhteystiedot löydät täältä: http://www.ytn.fi/index.php?page_id=119

Uusi Insinööriliitto UIL:
www.uil.fi/nokialaiset

Tekniikan Akateemiset TEK:
http://lehti.tek.fi/TEK-tukee-jaseniaan-Nokian-muutostilanteissa

Suomen Ekonomiliitto SEFE:
työsuhdeneuvonta arkisin klo 8.30-13  puh. 020 693 205

Tradenomiliitto TRAL:
Työsuhdeneuvonta päivystää
ma-to kello 9.00-16.00 sekä pe klo 10.00-16.00:
p. 020 155 8815
sähköpostitse lakiasiat@tral.fi.

Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY
Pekka Potinkara
pekka.potinkara@yty.fi
puh. 09 2510 1375

Akavan Erityisalojen yksityisen sektorin edunvalvonnan yhteystiedot 
Työmarkkinalakimies Kari Eskola, puh. 0201 235 367 tai 040 590 5693
 Asiamies, lakimies Minna Hälikkä, puh. 0201 235 352 tai 040 352 2177
Lakimies Tuire Torvela, puh. 0201 235 356 tai 0400 871 381
Lakimies Juho-Heikki Leppänen, puh. 0201 235 365 tai 040 582 5052
Heinäkuussa päivystävät:
Juho-Heikki Leppänen, p. 0201 235 365
Tuire Torvela (2. - 5.7. ja 16. - 27.7.), p. 0201 235 356
sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@akavanerityisalat.fi