Nokia Siemens Networksin toukokuussa alkaneet yhteistoimintaneuvottelut johtavat enintään 120 työpaikan vähentämiseen. Vähennykset kohdistuvat pääosin Espooseen, mutta myös yhtiön Oulun, Tampereen ja Salon toimipisteisiin. Salon toimipisteessä toiminta loppuu kokonaan.

YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari pitää yt-neuvottelujen lopputulosta odotettuna mutta valitettavana. Hänen mukaansa vähennykset noudattavat viimeaikaista yleistä linjaa työmarkkinoilla.

- Tässä on jälleen yksi tapaus, jossa voittoa tuottava yritys irtisanoo tehdäkseen vielä parempaa tulosta, hän toteaa.

Keskiviikkona päättyneiden yt-neuvottelujen vähennykset kohdistuvat taloushallinnon ja myynnin tukitoimiin, asiakastoimitus-, hankinta- ja sisäisiin logistiikkatoimintoihin. Tällä kertaa tuotekehitysyksiköiden ja Oulun tehtaan henkilökunta jäivät vähennysten ulkopuolelle.

Työnantajan mukaan nyt päätetyt vähennykset ovat viimeiset vuonna 2011 julkistetun strategian toteuttamiseksi. Suomessa NSN on käynyt kolme yt-neuvottelukierrosta viimeisen vuoden aikana.

- Kovasti toivomme, että vähennykset ovat nyt todella ohi ja tämän jälkeen voimme tehdä töitä rauhassa, sanoo Espoon toimipisteen ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilö Tuula Aaltola.

Tällä kertaa NSN ei tarjoa täysin vapaaehtoisen lähtijän pakettia, vaan haluaa valita lähtevät itse. Irtisanotuksi valituille tarjotaan kuitenkin irtisanoutumispakettia, jonka enimmäiskoko vastaa 12 kuukauden palkkaa.

- Neuvotteluissa käytiin vähennysperusteet ja -periaatteet aiempaa tarkemmin läpi. Muutenkin saimme taustatietoa aiempia kertoja perusteellisemmin. Kaikista työnantajan esittämistä perusteluista emme kuitenkaan olleet työnantajan kanssa samaa mieltä, Aaltola sanoo.

- Eniten meitä järkytti yrityksen päätös siirtää taloushallinnon toimet Salosta Unkariin ja sulkea Salon toimisto, jossa taloushallinnolla on ollut pitkät perinteet jo Nokian ajoilta, hän jatkaa.

Aaltolan mukaan irtisanottavien työllistyminen Salossa on vaikeaa. Hän toivookin, että mahdollisimman moni heistä pystyy työllistymään yrityksen tehtäviin Espooseen.

- Tällä hetkellä NSN:llä on Suomessa sisäisesti avoinna enemmän paikkoja kuin on irtisanottavia. Tämä antaa toivoa, että irtisanomisajalla vielä moni löytää talon sisältä uusia töitä. Työpaikkoja on auki etenkin tuotekehityksessä. On hyvä, että globaali työnantajamme on huomannut, että Suomi on hyvä paikka tehdä tuotekehitystä, Aaltola sanoo.

Uusi TyösuojeluExtra on ilmestynyt. Se käsittelee muun muassa nyt ajankohtaista vuosilomaa, työaikasuojelua ja haitallista kuormitusta työssä. Lue Extra tästä.

Ict-alalla syksyn neuvottelukierros lähestyy. Alan luottamusmiehet ja muut henkilöstön edustajat työstivät seuraavan sopimuksen tavoitteita viikonloppuna.

Tilaisuudessa olivat alustamassa alan toimijoiden lisäksi Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari, yritystalouden asiantuntija Arto Suninen ja varatoimitusjohtaja Tuomas Aarto Palvelualojen työnantajat Paltasta.

Toukokuun alussa tehdyn kyselyn perusteella ylemmät toimihenkilöt tukevat alustavia neuvottelutavoitteita. Esimerkiksi etätyöasiat askarruttavat ylempiä.

Alan vastaavan asiamiehen Kosti Hyypän mukaan seminaarin keskustelu oli antoisaa ja monipuolista. Kokouksen annin perusteella taustaryhmä viimeistelee tavoitteet kesällä.

Ict-alan työehtosopimus päättyy 31. lokakuuta. Neuvottelut uudesta sopimuksesta alkavat syyskuussa.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari pitää irtisanomisten helppoutta ja halpuutta yhtenä syynä jatkuville yt-neuvottelu- ja irtisanomisuutisille Suomessa. Tänään uusista yt-neuvotteluista ilmoitti Nokia Siemens Networks, joka aikoo vähentää neljästä Suomen toimipisteestään yhteensä 150 työpaikkaa.

- NSN on taas yksi esimerkki siitä, miten yritykset siirtävät työtä pois Suomesta. Työ pakenee maasta, koska meillä henkilöstöstä pääsee eroon paljon helpommin ja halvemmalla kuin esimerkiksi Saksassa, Porokari sanoo.

NSN:n ilmoittamissa yt-neuvotteluissa on liipaisimella yhteensä 150 työpaikkaa yhtiön kaikilla neljällä toimipaikalla Espoossa, Oulussa, Salossa ja Tampereella. Suurimmat vähennykset kohdistuvat Espoon toimipaikkaan.

Yritys hakee toiminnan tehostamista ja parempaa kustannustehokkuutta keskittämällä toimintoja ja vähentämällä päällekkäisyyksiä muun muassa taloushallinnoista, myynnin tukitoimista ja asiakastoimituksista. Yt-neuvottelut ovat osa yhtiön säästöohjelmaa.

- NSN liittyy niiden yritysten pitkään jonoon, jotka hakevat vielä parempaa kannattavuutta henkilöstön kustannuksella, Porokari toteaa.

YTN teknologiateollisuuden pääneuvottelija Ismo Kokko ihmettelee konepajakonserni Metson aikeita vähentää Suomesta 175 työpaikkaa. Suodatinkangastehtaan siirtäminen Tampereelta Portugaliin johtaisi enintään 80 työpaikan katoamiseen. Voimantuotannosta Metso aikoo vähentää Suomessa 95 työpaikkaa.

- Yritys yrittää edelleen kohentaa kannattavuuttaan suomalaisten työpaikkojen kustannuksella. Metso Fabricsin tehtaan toiminta Tampereella on ollut kannattavaa, konsernin oman ilmoituksen mukaan Metson kannattavuus on ensimmäisenä vuosineljänneksenä hieman parantunut heikommasta markkinatilanteesta huolimatta. On ymmärrettävää, että Metson henkilöstö on näreissään, Kokko kommentoi kuitukangastehtaan alkuviikon ulosmarssia.

Metso Powerilla puolestaan alkaa ensi maanantaina yt-neuvottelut, joissa keskustellaan yhteensä 80 toimihenkilön ja ylemmän toimihenkilön irtisanomisista. Määräaikaisia lomautuksia on tulossa 270 henkilölle.

Kokko muistuttaa, että konepajakonserni Metson juuria löytyy vanhoista valtion omistamista yrityksistä.

- Tuntuu siltä, että juuri näissä yrityksissä noudatetaan huonoa henkilöstöpolitiikkaa ja osingonmaksukyky ajaa kaiken muun edelle, hän paheksuu.

Metso sai viime syksynä kyseenalaista julkisuutta ilmoittamalla noin viikon välein ylimääräisestä osingonjaosta ja yli 600 ihmistä koskevien yt-neuvottelujen aloittamisesta. Yhtiön toiminta herätti laajaa närkästystä ja Metso joutui luopumaan ylimääräisen osingon jakamisesta.

Alkuvuonna Metso tiedotti suunnitelmista muuttaa yhtiörakennetta yhdistämällä massa- paperi- ja voimatuotantotoiminnot yhdeksi, uudeksi yhtiöksi. Samoihin aikoihin vuoden 2013 ensimmäisen osavuosikatsauksen kanssa Metso tiedotti 100 miljoonan euron kulujen vähentämisestä. Osavuosikatsauksen mukaan tulos on suurin piirtein viime vuoden tasolla.

YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari on järkyttynyt Nokian alihankkija Tata Consultancy Servicesin ilmoituksesta aikeista vähentää yhteensä lähes 300 työntekijää pääkaupunkiseudulta, Salosta, Tampereelta ja Oulusta.

- Nokia jatkaa irtisanomisten ulkoistamista. On aivan käsittämätöntä, että yrityksen sadoille työntekijöille luodaan odotuksia töiden jatkumisesta uudella työnantajalla. Kuluu muutama viikko, ja heille ilmoitetaan yt-neuvotteluiden aloittamisesta, hän jyrähtää.

Nokia ilmoitti tammikuussa ulkoistavansa tietohallinnostaan yli 700 työpaikkaa intialaisille TCS:lle ja HCL Technologiesille. Tataan siirtyi maaliskuun alussa 460 työntekijää, joista lähes kolmannes uhkaa jäädä työttömäksi.

Porokari muistuttaa, että kyseessä on lyhyen ajan sisällä jo toinen kerta, kun Nokia näyttää ulkoistaneen edessä olevat irtisanomiset alihankkijoilleen. Keväällä 2011 Nokialta Accenturelle siirtyneistä nokialaisista suurin osa on saanut irtisanomislapun käteensä; paremmin ei näytä käyvän TCS:n palkkalistoilla.

--­ Nokian käsitys yritys- ja yhteiskuntavastuusta joutuu jälleen kerran omituiseen valoon, Porokari toteaa.

TCS:n ilmoitus työpaikkojen vähennyksistä poiki keskiviikkona spontaaneja mielenilmaisuja yrityksen toimipisteissä. Espoossa ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilönä toimivan Anne Jääskeläisen mukaan ilmoitus yt-neuvotteluiden aloittamisesta oli järkytys ja yllätys.

Häneen mukaansa uusi työnantaja on tähän saakka vakuuttanut, että kaikille riittää töitä. Yt-neuvotteluiden on määrä vahvistaa ja tehostaa Nokian toimeksiannon rakennetta ja toimintaa.

Jääskeläisen mielestä kysymys on kylmästä irtisanomisten ulkoistamisesta. Hänen mielestään on mahdotonta uskoa, ettei tulevat irtisanomiset olleet tiedossa, kun Nokia siirsi työtehtäviä alihankkijalle.

- Töitä tuskin on vähemmän. Tekijät vain halutaan vaihtaa, hän sanoo.

YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari tyrmää Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n puheenjohtaja Ilpo Kokkilan ehdotukset työntekijän aseman heikentämisestä ja nollakorotuksista. Hän korostaa, että monet työelämän epäkohdat kaipaavat pikaista korjaamista.

EK:n puheenjohtaja Ilpo Kokkila toisteli YTN Summitissa 19.4. Etelärannan suunnalta tuttua sanomaa. Hänen mielestään talouden ja kilpailukyvyn vuoksi yleisiin palkankorotuksiin ei ole varaa. Hän toivoo, että liitot löytäisivät ennen syksyn liittokierrosta yhteisen maltillisen palkkalinjan.

- Olisi hyvä, että ennen sopimuskauden alkua, pystyisimme pitämään yhteyttä liittojen kesken, jotta kaikki ymmärtäisivät taloustilanteen samalla tavalla. Kauhukuva olisi liittokierros, joka johtaisi lakkoihin.

Ehdotuksestaan huolimatta Kokkila ei haikaile keväällä kariutuneen keskitetyn sopimuksen perään. Hänen mielestään sovun syntyminen kaatui ajan puutteeseen. Myös sopimisen pakko puuttui. Tällä hetkellä liitot valmistautuvat liittokierrokseen.

- Nykyisessä tilanteessa tekstikysymykset tulee neuvotella liittokohtaisesti ennemmin kuin keskitetysti.

Kokkila myös moittii nykyisiä työehtosopimuksia työelämää jäykistäviksi. Hän haluaisi karsia niitä niukemmiksi. Käytännössä tämä tarkoittaisi työntekijän aseman heikentämistä.

Palkansaajat tiivistävät yhteistyötään

YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari ei niele Kokkilan ehdotuksia. Muun muassa yritysveron tuntuva alennus ja voittoa tekevien yritysten yt-neuvottelut osoittavat, että yrityksillä on pelivaraa. Lisäksi kalliiksi mainostettu palkkataso on lähellä kilpailijamaita Saksaa ja Ruotsia.

- Yrityksille on leivottu viime aikoina paljon hyvää, joten yhteisestä kakusta pitäisi jakaa myös palkansaajille. He tekevät yrityksen tuloksen.

Porokari korostaa, että perälautaa ei unohdeta tulevissa neuvotteluissa. Paikallinen sopiminen on hyvin ongelmallista. Viime vuosina henkilökohtaisen palkankorotuksen on saanut yhä harvempi työntekijä juuri paikallisten erien vuoksi.

- Yleiskorotus on tarkoitettu siihen, että se paikkaa inflaatiota. Meriittikorotukset ovat erikseen.

Työelämän epäkohdat kaipaavat Porokarin mielestä pikaista korjaamista. Runsasta voittoa tekevien yritysten yt-neuvottelut ovat osoittaneet yt-lain heikkouden. Myös irtisanomissuoja pitäisi saada Suomessa eurooppalaiselle tasolle. Työaikakulttuurin rappiokin tarvitsee ryhtiliikettä. Ylitöiden ja matka-ajan korvaaminen pitää saada kuntoon kaikilla aloilla.

Porokari näkee myönteisenä, että palkansaajajärjestöt ovat tiivistäneet yhteistyötään. Teollisuuden palkansaajat TP on toiminut tämän vuoden alusta alkaen rekisteröityneenä yhdistyksenä.

- Ajamme yhdessä isoja tavoitteita, kuten kilometrikorvauskompensaatiota, työttömyysturva-asioita ja järjestöjen kanneoikeutta.

Työaikarappio kuriin

YTN kampanjoi maalis-huhtikuussa korvauksettomia ylitöitä vastaan. Kampanja huipentui YTN Summitiin. Akavan asiantuntija Tarja Arkion mukaan työturvallisuuslain muutos tuo uutta ryhtiä retuperällä olevaan työaikakulttuuriin.

- Nyt työnantajan on selvitettävä, mikä kaikkien eri henkilöstöryhmien todellinen työhön sidottu aika on. Onko työntekijä velvoitettu vastaamaan sähköposteihin varsinaisen työajan ulkopuolella, joutuuko hän käyttämään vapaa-aikaansa työhön liittyviin matkoihin ja onko työn määrä suhteessa työaikaan kohdallaan.

YTN Summitissa sanottua

• "Toive on, että palkkojen vuotuinen nousu ei ylittäisi 2,5 prosenttia."
  Danske Bankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila
  

• "Globalisaatio tarkoittaa miljardin kunnianhimoisen ihmisen pääsyä työmarkkinoille."
  Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVAn johtaja Matti Apunen
  

• "Luova työ merkitsee sitä, että omassa työssä ollaan koko ajan läsnä, sitä kehitetään jatkuvasti ja työhön tuodaan henkilökohtaista lisäarvoa. Näin pärjäämme globaalissa kilpailussa."
  EVAn johtaja Matti Apunen
  

• "Yliopistot saavat seuraavaksi digitaalisesta kumouksesta suoraan vasten taulua."
  EVAn johtaja Matti Apunen
  

• Firmoissa ei ole resursseja uusien asioiden kehittämiseen kuten aiemmin."
  Sovelton muutosjohtaja Risto Linturi
  

• "Saamme vuoden aikana positiivista palautetta 10 minuuttia ja negatiivista palautetta 2 000-3 000 minuuttia."
  Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava

YTN Summitissa ruodittiin tulevia sopimusneuvotteluja ja tulevaisuuden työelämää. Kuva: Kimmo Brandt

Ilpo Kokkila (vas.) ja Pertti Porokari olivat eri mieltä niin palkankorotuksen suuruudesta kuin muodosta. Kuva: Kimmo Brandt

Ylemmät Toimihenkilöt YTN on palkinnut Tiina Metson ja Anne Rautasen vuosittaisella Vääntö-palkinnolla, jolla kunnioitetaan edellisvuoden merkittävää työmarkkinatekoa. Metso ja Rautanen vaikuttivat keskeisesti siihen, että ylioppilaskunnissa saatiin solmittua ensimmäinen valtakunnallinen työehtosopimus.

Kyse oli järjestösektorilla merkittävästä uudesta työmarkkina-avauksesta, joka toi yhteisen sopimuksen aiempien hajanaisten käytäntöjen tilalle. Ylioppilaskunnissaan pitkään henkilöstöedustajina toimineet Tiina Metso ja Anne Rautanen paneutuivat pitkäjänteisesti sopimuksen valmisteluun ja saivat sitoutettua henkilöstön demokraattiseen vaikuttamiseen. Merkityksellistä oli myös yritysyhdistyksen perustaminen, mikä antaa jatkossakin pohjan henkilöstön yhteiselle vaikuttamiselle, painotti palkinnon jakanut YTN:n Yritysyhdistysryhmä.    

- Tiina Metson ja Anne Rautasen suorituksessa oli upeaa se tapa, jolla he johdonmukaisesti ja tavoitteellisesti hallitsivat neuvotteluprosessin eri vaiheita ja sitouttivat prosessiin edustettavansa, sanoo Yritysyhdistysryhmän puheenjohtaja Ainokaisa Saarinen.

- Haluamme kiittää myös tiimityötä Tiinan ja Annen välillä - tämän vuoksi päätimme tänä vuonna palkita yhden sijasta kaksi henkilöä, joilla molemmilla oli tärkeä rooli neuvotteluissa.

Anne Rautanen työskentelee Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa korkeakoulupolitiikan ja opetuksen kehittämisen asiantuntijana. Hän toimii myös Ylioppilaskuntien työntekijät ry:n puheenjohtajana ja osallistui tässä roolissa ylioppilaskuntien työehtosopimusta koskevan neuvotteluesityksen laadintaan.

Tiina Metso on arkistonhoitaja ja museonjohtaja Aalto-yliopiston ylioppilaskunnassa. Hän toimi asiantuntevasti ja aktiivisesti työehtosopimuksen neuvotelleen palkansaajapuolen neuvotteluryhmän jäsenenä.

Vääntö-palkinto luovutettiin YTN Summit -suurtapahtumassa Helsingissä 19.4.2013. Palkinnolla kunnioitetaan hyviä suorituksia ja itsensä peliin laittamista sekä tuloksekasta ylempien toimihenkilöiden edunvalvontaa.

Lisätietoja:

Ylemmät Toimihenkilöt YTN

Ainokaisa Saarinen, YTN:n Yritysyhdistysryhmän puheenjohtaja, puh. 040 506 3800

Minna Hälikkä, YTN Järjestösektorin vastuullinen asiamies, puh. 040 352 2177

Energia-alalla pidettiin 11.4. Vantaalla Energiateollisuuden, YTN:n, Pro:n ja Konepäällystöliiton 'Tuottavuudella työhyvinvointia - työhyvinvoinnilla tuottavuutta' -seminaari. Otsikon teemoista oli luennoimassa korkeatasoinen joukko asiantuntijoita ja aiheista käytiin vilkasta keskustelua. Työhyvinvointiin satsaamisen merkitys tuottavuudelle nousi selkeästi esiin. Seminaarin aineistot löytyvät: www.adato.fi/puuttuvamateriaali ja ne on hyödynnettävissä alalle kuin alalle.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja Elintarviketeollisuusliitto ETL allekirjoittivat eilen yhteisen suosituksen, jossa alan yrityksiä suositellaan antamaan ylemmille toimihenkilöille 1,9 prosentin palkankorotus 1.5.2013 alkaen.

"Uskomme, että kentällä tehty työ on avannut uusia keskusteluyhteyksiä. Muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen neuvotteluyhteys on löydetty", sanoo alan pääneuvottelija Jukka Siurua. Hän on yhdessä muiden neuvottelijoiden, Anneli Niemisen ja Riikka Mykkäsen sekä taustaryhmän puheenjohtajien Aku Lipsasen ja Jari Sankarin kanssa kiertänyt tapaamassa elintarvikeyritysten johtoa. "Meidän agendallamme on ollut kertoa ylempien tavoitteista ja tuoda YTN:n toimintaa tutuksi."

Ylempien toimihenkilöiden palkkakehitys elintarvikealalla viime vuonna on ollut myönteistä. "Tämä suositus noudattelee raamitasoa, ja myös toimihenkilöliiton kanssa on sovittu 1,9 prosentin kustannusvaikutuksesta", kertoi ETL:n työmarkkinajohtaja Mika Lallo.

Lisätietoja: pääneuvottelija Jukka Siurua, 0201 801 807

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n mukaan tilanne TeliaSonera Finlandissa on erittäin tulehtunut ja henkilöstöä ajetaan nurkkaan monelta suunnalta. Yritys yrittää esiintyä yhteiskuntavastuullisena toimijana, mutta julkisivun takana tehdään toisin kuin juhlapuheissa sanotaan.

- Erittäin hyvää tulosta tekevä yritys päättää satojen henkilöiden työtehtäviä olemattomilla perusteilla, Samalla se ostaa itsensä ulos tilanteesta antamalla näennäismahdollisuuden: henkilöt voivat itse irtisanoutua rahallista korvausta vastaan, paheksuu YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari.

 Henkilöstöä pakkosiirretään paikkakunnalta toiselle, mikä aiheuttaa suuttumusta.

- Perusteeksi tarjotaan sitä, että on mukavampaa tehdä töitä suuremmalla joukolla, Porokari hämmästelee.

Ylempien toimihenkilöiden pääluottamusmiehen Pekka Riialin mielestä siirrot ovat selkeästi yhteistoimintalain vastaisia, sillä yritys on tehnyt päätökset paikkakunta-asioista jo ennen neuvottelujen alkamista.

- Jopa työnantajan edustajat ovat neuvotteluissa myöntäneet toteuttavansa strategiaa, josta ei ole koskaan henkilöstöedustajien kanssa neuvoteltu saati esitelty, Riiali sanoo.

Yritys on myös toistuvasti kieltäytynyt, pyynnöistä huolimatta käsittelemästä monikansallisia asioita yrityksen eurooppalaisessa yritysneuvostossa.

- Se on törkeää piittaamattomuutta EU-direktiivin määräyksistä ja kansallisesta lainsäädännöstä, Riiali huomauttaa.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari on harmissaan siitä, että työnantajat eivät ottaneet vastuuta talouden tilanteesta eivätkä liikkuneet juurikaan alkuasetelmistaan keskitetyn työmakkinaratkaisun neuvotteluissa.

 - Palkankorotuksia ei voi rahoittaa työeläkejärjestelmästä. Työeläkemaksujen ja -tason on noudatettava sovittua uraa, Porokari painottaa.

- Tässä on ajateltava etenkin nuorten tulevaisuutta, hän jatkaa.

Porokarin mielestä on ikävää, että Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lla oli vaikutelma, että he olivat jo saavuttaneet tavoitteensa. Nyt maan hallituksen onkin mietittävä todella tarkasti, kannattaako heidän tukea yrityksiä yhteisöveron alennuksella, kun keskitetty ratkaisu ei syntynyt. Eritoten kun yritykset työllistävät yhä vähemmän palkansaajia Suomessa.

- EK:n ratkaisu tulee aiheuttamaan kohtuuttoman raskaita leikkauksia ja veronkorotuksia. Ne kurittavat entisestään palkansaajien arkea ja heikentävät ostovoiman kehitystä sekä vaikeuttavat sisämarkkinoita. Pahimmillaan ne aiheuttavat taantumaa.

YTN:n hallitus päätti 19.3.2013 kokouksessaan kehittää YTN:n organisaatiota.

YTN:n puheenjohtajiston, puheenjohtaja Pertti Porokari, varapuheenjohtajat Heikki Kauppi, Lotta Savinko ja Mika Varjonen, asemaa ja toimenkuvaa selkiinnytettiin. Puheenjohtaja edustaa jatkossakin Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:tä ulospäin.

YTN:n pääsihteeriksi valittiin Yrjö Taivainen. Pääsihteeri vastaa YTN:n hallinnon organisoinnista, kokousten valmistelusta ja päätösten toimeenpanosta. Hän vastaa yhteyksistä keskusjärjestö Akavaan ja muihin neuvottelujärjestöihin. Pääsihteeri toimii myös puheenjohtajiston sihteerinä ja toimiston esimiehenä.

YTN:n koordinaatioryhmän tehtäviä vastuutettiin uudelleen:

Neuvottelutoiminnasta ja sopimuspoliittisen työryhmän toiminnasta vastaa Ismo Kokko.

Työpaikkatoiminnan vastaava on Nuutti Pursiainen, tehtävänään koordinoida ja avustaa kenttä-, yritysyhdistys- ja työsuojelutoimintaa.

Yhteiskuntasuhteista vastaava koordinaatioryhmän jäsen Riikka Mykkänen koordinoi ja avustaa mm. puheenjohtajistoa yhteiskuntasuhteiden hoidossa sekä vaikuttamisessa työelämän uudistamisessa.

Talous- ja tietohallinnon kehittämisestä ja toteuttamisesta vastaa Jaakko Kiiski.

Lisätietoja: YTN:n pääsihteeri Yrjö Taivainen puh. 0400-504351

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari kummastelee TeliaSoneran suunnitelmia keskittää toimintojaan Helsinkiin. Oulusta, Tampereelta ja Turusta ollaan siirtämässä asiantuntija- ja esimiestehtäviä pääkaupunkiin, jossa henkilöstö ei ole sen lähempänä omia, useimmiten muissa maissa olevia esimiehiään. Toimintojen lopettaminen muualla ja siirtäminen Helsinkiin ei tuo kustannussäästöjä.

- TeliaSonera myy asiakkailleen ICT-palveluita, jotka mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattoman työskentelyn. Miksi se ei pysty ratkaisemaan oman henkilöstönsä etätyömahdollisuuksia, Porokari kysyy.

Työnantaja ei ole tukemassa taloudellisesti kasvavia työmatkakuluja Turusta tai Tampereelta matkustaville. Oululaisille ylemmille toimihenkilöille ei ole edes mahdollista käydä kotipaikkakunnaltaan töissä Helsingissä.
 
TeliaSonera toimii useissa Skandinavian ja Baltian maissa. Porokari aprikoi, suunnitellaanko muissakin maissa samankaltaisia pakkosiirtoja kuin Suomessa.

TeliaSoneran ylempien toimihenkilöiden pääluottamusmies Pekka Riialin mukaan henkilöstö ymmärtää yksittäisten yksiköiden järkevästi tehdyt siirrot. Sen sijaan on vaikea ymmärtää, kun johtajat optimoivat oman yksikkönsä tulosta eivätkä katso tilannetta koko yrityksen kannalta. Työnantajan haluttomuus keskustella asioista aiheuttaa suuttumusta.

- Peli on vihellettävä poikki ennen uusia suunnitelmia, Riiali vaatii.

TeliaSonera irtisanoi viime marraskuussa yrityksen eurooppalaisen yritysneuvosto- eli EWC-sopimuksen. Puolen vuoden irtisanomisajalla on tarkoitus neuvotella uudesta sopimuksesta.

- Työnantaja on kieltäytynyt käsittelemästä EWC-pöytään kuuluvia asioita, kuten edellisen toimitusjohtajan käynnistämää säästöohjelmaa. Käsittelyssä ei ole ollut myöskään kansainvälisen mobiiliteknologiayksikön henkilöstövähennyksiä, joihin paikkakuntasiirrot liittyvät, Riiali sanoo.
 

Työmarkkinajärjestöt pääsivät sopuun raamisopimuksessa sovitusta kolmen päivän koulutusoikeudesta pitkän väännön jälkeen. Se korvattiin osaamisen kehittämisen toimintamallilla.

YTN:n teknologiateollisuuden pääneuvottelija Ismo Kokko uskoo, että kolmen päivän verokannuste on työnantajille niin iso, että kolme päivää koulutusta saavat jatkossa myös ne, joiden koulutuspäivät jäävät nyt alle kolmeen. Subjektiivinen oikeus koulutukseen ei kuitenkaan toteudu.

Osaamisen kehittämisen malli tarjoaa kaikille mahdollisuuden koulutuksen, mikä on tärkeää, kun korostetaan korkean koulutuksen merkitystä Suomelle. Kokon mukaan malli edistää henkilöstön tasa-arvoa yli yritysrajojen. Malli ohjaa yrityksiä tarjoamaan koulutusta myös yli 55-vuotiaille sekä lomautus- ja irtisanomisuhan alaisille.

Toimintamallista jäi puuttumaan kannusteet, kuinka toimitaan kolmannella sektorilla, jossa verokannuste ei toimi. Mallissa ei sovittu myöskään sanktioista työnantajalle, jos henkilöstölle ei anneta koulutusmahdollisuutta. Vain verovähennys jää saamatta.

- Valvonta työpaikoilla jää luottamusmiehille. Jos luottamusmiestä ei ole, kuka valvoo, että henkilöstö pääsee koulutukseen vähintään kolmena päivänä vuodessa, Kokko aprikoi.  

Syksyllä 2011 koulutuspäivistä sovittiin epäselvästi ja eri osapuolilla oli vaihtelevia tulkintoja sopimuksen sisällöstä. Kokon mukaan alkuviikosta sopimuksen suurin arvo on siinä, että se saatiin aikaan. Jos koulutusoikeus olisi jäänyt avoimeksi, loppuvuoden työehtosopimusneuvottelut olisivat vaikeampia.

- Sopimalla palautettiin luottamusta järjestelmään, Kokko sanoo.

Osaamisen kehittämisen toimintamalli 2013.pdf 

Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimuksessa sovittiin, että keskusjärjestöt selvittävät työaikapankkien käytön sopimusalakohtaiset esteet ja laativat yhteisen suunnitelman niiden poistamiseksi. Akava selvittää parhaillaan työaikapankkeihin liittyviä alakohtaisia käytäntöjä. Sen lähettämään kyselyyn tuli YTN:n energia-alan luottamusmiehiltä runsaasti vastauksia.
Vastausten mukaan useassa yrityksessä on jossain muodossa sovittu työaikapankin käytöstä. Järjestelmää halutaan edelleen kehittää. Niissä yrityksissä, joissa työaikapankkia ei vielä ole, sen esteenä on lähinnä työnantajan haluttomuus sopia asiasta.

Seminaari työhyvinvoinnista

Työehtosopimuksessa sovitut koulutusta ja matka-ajan korvaamista koskevat työryhmät tapasivat 28.2. Energiateollisuuden edustajat. Koulutustyöryhmä sopi pikaisesta 11.4. pidettävän seminaarin "Tuottavuudella työhyvinvointia - työhyvinvointia tuottavuudella" mainostamisesta.
Ilmoittautumiset 4.4.2013 mennessä: www.adato.fi/koulutuskalenteri<http://www.adato.fi/koulutuskalenteri>

Syksyn seminaarin valmistelu on alkanut. Sen aiheena on paikallinen sopiminen. Ajankohta on vielä auki.

Matka-ajan korvaamisesta kysely

Matkatyöryhmässä keskusteltiin yhteisen kyselyn tekemisestä, mutta siitä työnantajat kieltäytyivät. Energian taustaryhmä tekee oman kyselyn lähiviikkoina. Keskustelua työnantajan kanssa jatketaan huhtikuussa.

LTY -alalla ylemmät toimihenkilöt toimivat ilmailu-, metsänhoito- ja tieonpitoalaoilla sekä eräillä muilla erityisaloilla toimivissa yrityksissä.

LTY-alan työpaikoilla neuvotellaan raamisopimuksen mukaisista yrityskohtaisista eristä maaliskuussa. Huhtikuun 1. päivästä alkaen palkkoja korotetaan 1,3 prosentin yleiskorotuksella. Yrityskohtaisen erän suuruus on 0,6 prosenttia. Jos erän käytöstä ei sovita, yleiskorotus on yhteensä 1,9 prosenttia.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n, Palkansaajajärjestö Pardian sekä Palvelualojen työnantajat PALTAn välinen, yhteinen raaminmukainen työehtosopimus on voimassa 31.3.2014 asti.

LTY-alalla on käynnistynyt kolme sopimuksen sisältyvää työryhmää. Työryhmien aiheina ovat matkustaminen, korvaava työ ja sopimusrakenteiden tarkastelu.

Alan taustaryhmä kokoontuu 12.3. miettimään linjauksia työryhmätyöskentelylle ja valmistautumista kevään 2014 neuvottelukierrokselle. Lisäksi taustaryhmä suunnittelee kesän luottamusmieskoulutusta.

ICT-alan taustaryhmä kokoontui viikonloppuna pohtimaan tulevaa neuvottelukierrosta. Alan pääneuvottelija Mika Varjonen alusti pohdintoja kertomalla ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta. Hän arvioi, että seuraava kierros on vaikea.

Työseminaarissaan taustaryhmä valmistautui syksyyn keskusteluilla ja ryhmätöillä. 

Vastuullinen asiamies Kosti Hyyppä kiittelee ryhmän jäseniä aktiivisesta osallistumisesta. Hänen mukaansa tavoitteita työstetään eteenpäin taustaryhmässä kevään ja kesän aikana.

ICT-alan työehtosopimuskausi päättyy 31. lokakuuta. Neuvottelut uudesta sopimuksesta käynnistynevät syyskuussa.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari ihmettelee tapaa, jolla intialainen TATA Consultancy Services on hoitanut Nokialta yritykseen siirtyvien tietohallinnon työntekijöiden työsuhteen ehtoja.

Uusi yritys muun muassa olettaa, että työntekijät tuovat taloon itse omat työvälineensä; TATA ei anna edes matkapuhelimia, vaan ainoastaan sim-kortin 50 euron puhelurajoituksella. Käytännön nimi on "bring your own device".

- TATAn toiminta vaikuttaa amatöörimäiseltä. Vaikka se on iso yritys, vaikuttaa siltä, että Nokia on ulkoistanut henkilökuntaansa ulkomaiselle pikkufirmalle, joka ei tiedä mistään mitään, Porokari hämmästelee.

Porokarin mukaan TATA on lähtenyt prosessiin ilman paikallista tuntemusta ja suomalaisia HR-osaajia. Neuvotteluissa on käynyt selväksi, että intialaisella yrityksellä on hyvin vaillinaiset tiedot suomalaisista työelämän tavoista, jopa lainsäädännöstä.

Hän painottaa, että suomalaisen lainsäädännön mukaan työsuhteen ehdot eivät saa heikentyä liikkeenluovutuksessa. Uusia työsopimuksia ei tarvitse tehdä, vaan pääsääntöisesti mennään aikaisemmilla sopimuksilla.

- Tämä ei tunnu olevan TATAlle selvää. Heillä on tarve sanella mikä ehto jää voimaan ja mikä ei, Porokari sanoo.

Nokia ulkoisti tammikuussa yli 700 tietohallinnon työntekijää Nokian kahdelle strategiselle kumppanille, TATAlle ja HCL Technologiesille. Porokari toivoo, että ulkoistaminen sujuu hyvin ja intialaiset suuryritykset osoittautuvat entisille nokialaisille kelpo työnantajaksi.

- Valitettavasti alku ei ole kovin lupaava. Pelko on, että edessä on uusia yt-neuvotteluja ja irtisanomisia, kun yritys ei ole valmis edes investoimaan työntekijöiden aivan välttämättömiin työvälineisiin, Porokari sanoo.

Seminaarin aluksi kuultiin Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtajan, Jorma Turusen, katsaus ehdotuksiin, joita Ala-Pietilän johtama ICT 2015 -työryhmä teki tammikuussa 2013. Työryhmä arvioi, että ICT-alan kilpailukyky voi palautua muun muassa yhtenäisellä kansallisella IT-palveluarkkitehtuurilla, tutkimus- ja kehitysohjelmalla, alan kasvuyritysten rahoituksen varmistamisella ja koko alan pitkäjänteisellä kehittämisellä. Työryhmän raportti on luettavissa TEM:n sivuilta.

Onnistuneessa tapahtumassa vilkasta keskustelua herätti erityisesti paneelikeskustelu, jossa pohdittiin, miten tietotekniikan palveluala voisi toimia entistä paremmin Suomen kasvun moottorina. Keskustelijat olivat vahvasti sitä mieltä, että ICT-osaaminen ja erityisesti alan sovellukset voivat luoda Suomelle uutta kasvua ja pitää alan työpaikat ja osaamisen Suomessa myös jatkossa. Moni korosti sitä, että kyseessä on ala, jolla osaaminen vanhenee tavallistakin nopeammin. Esille nousivat keskeisesti myös ne suuret odotukset, joita Suomen hallituksen helmikuun lopussa 2013 tapahtuvaan puolivälitarkasteluun kohdistuu niin työntekijä- ja työnantajajärjestöjen puolelta, kuin myös yritysten taholta.

Seminaari kokosi Katajanokan Kasinolle noin neljäkymmentä it-alan toimijaa henkilöstöedustajista yritysjohtoon ja liittojen edustajiin. Seminaarin järjestivät yhteistyössä YTN, Tietoalan toimihenkilöt ja Teknologiateollisuus.

Paneeliin osallistuivat ohjelmistoyrittäjä Ari Rikkilä, puheenjohtaja Esa Koskinen (Tietoalan toimihenkilöt), johtaja Pekka Pellinen (TEK) ja tutkija Olli Martikainen (ETLA).

Edessä oleva neuvottelukierros ja siihen valmistautuminen olivat ykkösaihe viikonvaihteessa pidetyssä ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilöiden koulutusseminaarissa. Seminaari keräsi Vikingin Gabriellan kokoustiloihin noin sata luottamusmiestä yli 40 yrityksestä.

Johtaja Pekka Piispanen Akavasta ja Teknologiateollisuus ry:n ryhmäpäällikkö Jarkko Ruohoniemi kävivät pohjustamassa seminaaria perjantai-iltapäivällä. Piispanen kertoi keskusjärjestön näkemyksiä tulevalle kierrokselle. Samalla YTN:n teknon luottamusmiehet saivat varsin tuoretta tietoa päivää aikaisemmin julkaistusta Akavan Suomen työn linja 2019 -ohjelmasta.

Ruohoniemi puolestaan kertoi työnantajaliiton odotukset edessä oleviin tes-neuvotteluihin. Teknologiateollisuuden ryhmäpäällikön kalvosulkeisten perusteella työntekijöille ei kovin suurta ole luvassa; teollisuustuotanto laahaa edelleen kilpailijamaiden takana, vienti ei vedä odotetusti, yritysten välillä on suuria eroja ja kilpailukykyä pitäisi pystyä parantamaan.

Tilaisuuden luonteeseen sopi, että pian Ruohoniemen esityksen jälkeen Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lta putkahti maailmalle tiedote, jonka mukaan edessä on liittokierros vientiteollisuuden vetämänä, palkankorotusvaraa ei ole ja siitäkin on mahdollisuuksien mukaan sovittava yritystasolla.

Yhdessä tavoitteiden takana

YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari ja pääneuvottelija Ismo Kokko puivat ajankohtaista työmarkkinatilannetta ja aikatauluja. Porokari huomautti maan hallituksella olevan omia odotuksia työmarkkinaosapuolille. Hallitus kaipaa ennen hallituksen puolivälintarkistusta ja kehysriihtä työmarkkinaosapuolilta näkemyksiä muun muassa työurien pidentämisestä, talouskasvun vauhdittamisesta ja kilpailukyvystä.

- Hallituksella on omat aikataulunsa, mutta ennen sopimusneuvotteluja on sovittava raamisopimuksessa hiertävät asiat, kuten kiista kolmen päivän koulutusoikeudesta. Neuvotteluilmapiirin parantaminen edellyttää EK:lta uutta asennetta sopimusten noudattamisesta, hän sanoi.

Porokarin mukaan edessä olevan viikot ja kuukaudet on syytä käyttää hyväksi. Nyt on aika listata asioita, joita neuvotteluissa lähdetään tavoittelemaan. Kun tavoitteista on yhdessä sovittu, kaikkien on seistävä niiden takana.

Kokon mukaan tavoitteena on tässä vaiheessa raamisopimuksen jatkaminen vuodella. Raamin sisällä käytävissä tes-neuvotteluissa sovitaan tarpeen mukaan ala- ja henkilöstöryhmäkohtaisista asioista. Eri aikaan päättyvät tes:it asettavat oman haasteensa. Teknologiateollisuuden sopimus on katkolla lokakuussa.

Paikallinen sopiminen ei toimi

Tutkija Aila Tähtitanner selvitti viime syksynä työpaikoilla käytyjen paikallisten palkkaneuvottelujen tuloksia. Paikallisen erän jakamisesta tehty tutkimus sekä salissa käyty pitkä keskustelu osoittivat, että paikallinen sopiminen ei toimi kovinkaan monessa yrityksessä hyvin.

Selkeästi paikallisia neuvotteluja vaikeuttava tekijä on konserniohjaus. Kun konsernijohto on jo määritellyt paikalliseen erään liittyvät tekijät, yksiköissä molemmat neuvotteluosapuolet tuntevat olonsa aika turhautuneeksi "neuvottelemalla" konsernijohdossa jo valmiiksi päätetystä asiasta.

Salin ja tutkimuksen pääviesti oli, että jäsenistön ostovoiman turvaaminen edellyttää yleiskorotusta sekä mainintaa perälaudasta. Ne on oltava mukana myös seuraavassa ratkaisussa.

 Paikallinen toiminta kaipaa aktivointia

Koulutusseminaarin päätteeksi luottamusmiehet etsivät pienryhmissä keinoja paikallisen toiminnan tehostamiseen. Ongelmia kartoitettaessa kävi ilmi, että ylempien toimihenkilöiden teknologiateollisuuden luottamusmiehet painivat aika pitkälle samojen kysymysten kanssa yrityksen koosta riippumatta.

Moni luotto koki ongelmia oman ajankäytön kanssa; luottamustehtävien ja omien työtehtävien sovittaminen ei aina ole helppoa. Myös tiedonsaanti tökkii, neuvotteluosapuolen ja joskus myös edustettavien asenne voi olla ylimalkainen ja suurissa yrityksissä eri paikkakunnilla sijaitsevien yksikköjen välinen yhteydenpito ei suju parhaalla mahdollisella tavalla.

Pienen pohdinnan jälkeen joukko löysi pitkän listan toimenpiteitä, joiden avulla paikallista toimintaa voi aktivoida. Oma asenne kuntoon, parempaa tiedottamista sekä yritysjohdon että edustettavien välillä, neuvotteluilmapiiri paremmaksi, ajankäyttöongelmia voi parantaa tiukoilla vaatimuksilla yrityksen johdolle tai jakamalla töitä esimerkiksi varaluottamusmiehelle tai yritysyhdistyksen aktiiveille.

YTN Metsäteollisuus tiedottaa 4.2.2013

Irtisanomiskierre metsäteollisuudessa pysäytettävä

YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokarin mielestä suomalaisen metsäteollisuuden on korkea aika oppia viime vuosien virheistään.

- Metsäteollisuuden yritykset ovat seikkailleet ulkomailla varsin vaihtelevalla menestyksellä, mutta investoinnit kotimaassa ovat olleet olemattomia. Suomen yksiköitä on suljettu ja väkeä on laitettu pihalle, mikä on johtanut siihen, että yhä harvempi nuori hakeutuu alalle.

- Vihreä kultamme on hyödynnettävä suomalaisen osaamisen ja huipputeknologian avulla. Irtisanomisten sijaan tarvitaan panostusta tuotekehitykseen ja investointeja uusiin teknologioihin, jotta hiipumisen kierre saadaan katkaistua. Ilman osaavaa henkilöstöä se ei onnistu.

UPM-Kymmenen yt-neuvottelut uhkaavat Suomessa nyt noin 80 ylempää toimihenkilöä paperiliiketoiminnan tukitehtävissä.

Metsäteollisuusalasta YTN:ssä vastaava asiamies Saku Laapio painottaa, että alaakurjistava irtisanomiskierre on pysäytettävä.

- Osaavia ihmisiä pidetään jatkuvasti työpaikan menettämisen pelossa. Se syö jaksamista ja huonontaa työilmapiiriä. YTN:n selvitysten mukaan ylempien toimihenkilöiden työhyvinvointi onkin heikointa juuri metsäteollisuudessa.

- Irtisanomisten sijasta UPM-Kymmenessä pitäisi rohkeasti panostaa osaajiin ja heidän työhyvinvointiinsa. Se on ainoa oikea avain uusien, kestävän kehityksen liiketoimintojen synnyttämiseen, Laapio sanoo.

Hän muistuttaayritystä myös yhteiskuntavastuusta.

- UPM-Kymmene lanseerasi ensimmäisenä metsäyrityksenä yhteiskuntavastuullisen Työstä työhön -ohjelman 2006 Voikkaan tehtaan alasajon yhteydessä. Nyt irtisanomisuhan alle joutuvat tarvitsevat vastaavaa tukea uuden työpaikan löytämisessä ja osaamisensa päivittämisessä.

- Irtisanotuksi tuleminen on aina ihmiselle kova paikka. Työpaikkansa menettävän tukemisessa ei saa pihistellä, Laapio muistuttaa.

Lisätietoja: YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari 040 583 3476 ja YTN Metsäteollisuuden vastaava asiamies Saku Laapio 0400 497 282

Suomi hakee toistamiseen EU:n Euroopan globalisaatiorahaston rahoitusta Nokialta ja sen alihankkijoilta irtisanottujen työntekijöiden tukitoimiin. Suomen hakemus on suuruudeltaan 19,7 miljoonaa euroa, josta EU:n rahoitusosuus on puolet.

- Tukea haetaan, jotta Nokialta ja sen alihankkijoilta irtisanotuille voidaan tarjota mahdollisimman laaja tuki uudelleentyöllistymiseen, työministeri Lauri Ihalainen totesi.

Työ- ja elinkeinoministeriön jättämä tukihakemus koskee irtisanottuja Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Tukihakemukseen sisältyy työllistymistä tukevia toimia kaikkiaan 3 237 irtisanotulle. Päätös tuesta saadaan arviolta seitsemän kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä.

Suomen ensimmäinen Nokian Salon irtisanomisia koskeva 10,6 miljoonan euron hakemus on käsitelty Euroopan neuvostossa ja Euroopan parlamentissa. Komissio antaa lopullisen rahoituspäätöksensä siitä todennäköisesti helmikuussa.

Euroopan globalisaatiorahasto jakaa tukea suurissa rakennemuutostilanteissa. Se tukee maailmankaupan rakenteellisten muutosten seurauksena työnsä menettäneitä ihmisiä uudelleenkoulutuksessa ja -sijoittumisessa sekä työllistymisessä. Rahastosta myönnetään tukea aktiivisen työvoimapolitiikan toimiin, jotka kohdistetaan työttömäksi jääville työntekijöille.

Kemianteollisuus on noussut Suomen tärkeimmäksi vientialaksi metsäteollisuudenkin ohi. Monipuolisen yritysrakenteen ansiosta kemian alan kehitys on ollut vakaampaa kuin esimerkiksi elektroniikka-alan. Asiasta raportoi Yle Uutiset.

Vielä vuonna 2010 metsäteollisuus oli Suomessa viennin ykkönen. Mutta järjestys on vaihtunut ja nyt kemian osuus alkaa lähestyä jo neljännestä.Koko alan kasvusta huolimatta kemian alan työpaikat kuitenkin vähentyvät.

Kasvua selittää elektroniikka-alan hiipuminen, mutta taustalla on myös alan omaa, muutaman vuoden jatkunutta nousua edellisestä suhdannekuopasta, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä.

Lue ylen sivuilta koko juttu http://yle.fi/uutiset/kemianteollisuus_noussut_suomen_tarkeimmaksi_vientialaksi/6468896

Laukaan Vihtavuoressa olevan Suomen ainoan ruutitehtaan toiminta uhkaa loppua. Ammattiliitot ja tehtaan henkilöstö vetoavat valtiovaltaan tehtaan toiminnan ja kotimaisen ruutituotannon jatkamiseksi.

Laukaan Vihtavuoressa toimivan EURENCO Vihtavuori Oy:n työntekijät, toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt marssivat ulos työpaikaltaan eilen illalla kello 22. Protesti kestää vuorokauden. Tehtaalla valmistetaan ruuteja sotilas- ja siviilikäyttöön ja siellä työskentelee runsaat sata henkilöä.

Ulosmarssilla henkilöstö haluaa kiinnittää huomiota tehtaan tulevaisuuteen, joka on vakavasti uhattuna. Nykyinen ranskalainen omistaja EURENCO on ilmoittanut lopettavansa tuotannon, ellei uutta omistajaa löydetä.

Tehdas on Suomen ainoa ruutitehdas. Sen tuotannon loppuminen aiheuttaisi kansallisen puolustus- ja huoltovarmuuden heikkenemistä ja sen lisäksi alueellisesti merkittäviä työllisyysvaikutuksia ja huomattavia vientitulojen menetyksiä.

- Jälleen kerran Suomen hallitus on avainasemassa teollisen toiminnan jatkuvuuden kannalta. Kyse on puolustusvoimien huoltovarmuuden takaamisesta ja työpaikoista, YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari sanoo.

Hän huomauttaa Vihtavuoren ruudin olevan brändi ja kemian alan high tech -tuote, jonka ovat saaneet aikaan suomalaiset ylemmät toimihenkilöt.

- Tästä osoituksena esimerkiksi kaikki huipputason ampujat lataavat Vihtavuoren ruudilla.

Tehtaan henkilöstön sekä heitä edustavien ammattiliittojen edustajat tapaavat tänään tiistaina Helsingissä työministeri Lauri Ihalaisen ja puolustusministeri Carl Haglundin
valtiosihteerin Marcus Rantalan. Tapaamisessa ovat mukana Ylemmät Toimihenkilöt YTN, Ammattiliitto Pro ja teollisuuden ammattiliitto TEAM.
 
Henkilöstön mielestä valtiovallan on tehtävä kaikkensa kotimaisen ruutituotannon jatkumiseksi ja Vihtavuoren tehtaan toiminnan turvaamiseksi. Tämä voi tapahtua tukemalla eri keinoin soveltuvien omistusjärjestelyiden syntymistä tai niiden vaatimia rahoitusjärjestelyjä.

- Valitettavasti Nokian ulkoistamisilla on minun korvissani huono kaiku. Accenturen tapauksessa Nokia kylmän viileästi ulkoisti irtisanomiset uudelle yritykselle. Toivottavasti nyt ei ole kyse samanlaisesta operaatiosta, hän sanoo.

- Tämä ei voi olla vaikuttamatta henkilöstön motivaatioon ja sitoutumiseen ja tätä kautta yrityksen kilpailukykyyn. Todennäköisesti