EU:n brexit-neuvotteluvaltuuksien sisältö

Britannian jätettyä pari päivää sitten eroilmoituksen EU:sta on hetki sitten julkistettu neuvottelupohjat, joilla unioni lähtee näihin periaatteessa enintään 2 vuotta kestäviin neuvotteluihin. Muutama huomio:

- Suhteista toivotaan hyviä ja monipuolisia, mutta vain jäsenelle voi olla jäsenen edut

- EU ei hyväksy kermankuorintaa eli että Britannia valitsee itselleen sopivat yhteistyökohteet

- EU ei hyväksi Britannian ryhtyvän vero-, sosiaaliseen tai ympäristödumppaukseen

- Britit EU-maissa ja muut EU-kansalaiset Britanniassa ja heidän oikeutensa kärkipään neuvottelukysymyksiä (maasta ehti tulla suomalaistenkin suurin maastamuuttokohde Pohjoismaiden ulkopuolella) 

- Jostain syystä EU:n neuvottelupohjissa ei mainita ollenkaan tiede- ja koulutusalan yhteistyötä eli esim. Erasmus- ja Horisontti-ohjelmia

- Puuttuu myös, mitkä ovat työntekijöiden ja ammatinharjoittajien liikkuvuuden ehdot ja säännöt

- Julkisuudessa liikkunutta 60 miljardin "loppulaskua" Britannialle ei mainita

Kyseinen EU-asiakirja löytyy täältä

Kirjoittanut: Markus Penttinen / Akava

EWC-lainsäädännön kehitys ja Brexitin vaikutus EWC-toimintaan lähivuosina

EU:ssa kuhisee tällä hetkellä ja työn alla on useamman direktiivin valmistelu tai valmistelun valmistelu. Yksi näistä on EWC-toimintaan liittyvä direktiivi. Nykyisin voimassa oleva direktiivi on EC/38/2009.

Vielä ei ole tiedossa avataanko nykyinen voimassa oleva direktiivi, tehdäänkö kokonaan uusi vai korjataanko nykydirektiivistä vain joitakin kohtia. Nykydirektiivin suoraviivainen avaaminen voi kuitenkin johtaa arvaamattomiin seurauksiin. Varovaisuus on siis paikallaan.

Palkansaajajärjestöt ovat yksissä tuumin käyneet keskustelua EWC-toiminnan tarpeista ja nykyisen toiminnan epäkohdista. Näiden pohjalta on haarukoitu yhteiset neuvottelutavoitteet. Myöhemmin keväällä pyritään esittelemään palkansaajapuolen tavoitteita myös Komission suuntaan. Poliittinen ilmapiiri on kuitenkin vähintään haastava eikä suuria muutoksia ehkä saada aikaiseksi. Tavoitteena on kuitenkin toimintaympäristön parantaminen ja EWC-toiminnan laajentaminen.

Komission ja työnantajajärjestöjen tarkempi kanta ei vielä ole laajemmin tiedossa, joten sitä ei vielä voi kommentoida.

Palkansaajapuolen keskeisinä asioina ovat esille nousseet mm.:

  • SNB eli erityinen neuvotteluelin, sen asema ja toiminta
  • tiedottamisen ja kuulemisen ajoituksen parantaminen
  • vapaaehtoiset neuvostot
  • neuvostoissa käsiteltävien aiheiden ylikansallisen luonteen määrittely
  • neuvostojen voimavarat

Direktiivin mahdollisen uudistuksen kanssa samaan aikaan ajankohtaiseksi on noussut myös kysymys Brexitin vaikutuksesta EWC-toimintaan. Luonnollisesti tähän ei vielä ole tarkempia vastauksia. Päätavoite on kuitenkin, että brittiläiset EWC-edustajat pysyvät toiminnassa mukana. Monesti EWC on heille ainoa kanava, jota pitkin saavat relevanttia tietoa yrityksen toiminnasta. Yrityksen EWC-sopimukseen on hyvä saada päivitys, jolla brittiedustajien mukanaolo turvataan Brexitin jälkeisenä aikana.

Brexitiin liittyy myös kysymys yrityksen pääpaikasta (EWC-toiminnan suhteen), jos UK ei tulevaisuudessa ole EU-ei ETA-jäsen. Tässäkin tapauksessa sopimusta on pyrittävä päivittämään niin, että uudeksi pääpaikaksi tulee se maa, jossa yrityksellä on eniten henkilöstöä. Vähemmän houkuttelevana vaihtoehtona yritys saattaa valita pääpaikakseen Irlannin, jonka lainsäädäntö on, jos mahdollista, vielä heikompi kuin UK:n vastaava.

Daniel Valtakari
Tekniikan Akateemiset TEK ry
YTN kv-ryhmä
2017

 


Päivitetty: 12.05.2017