EU:n ja Kanadan välisestä vapaakauppasopimuksesta

EU ja Kanada neuvottelevat keskinäisestä kauppasopimuksesta. Sopimus mm. helpottaa kaupankäyntiä ja luo työllisyyttä mm. poistamalla teollisuustuotteiden tullitariffeja ja avaamalla palvelualan markkinoita. Sopimus avaa julkisten hankintojen markkinoita eurooppalaisille ml. suomalaisille yrityksille myös Kanadan alue- ja paikallistasolla. Koska EU:n julkisten hankintojen markkinat ovat jo avoimia kanadalaisillekin, on kyse lähinnä vastavuoroisuudesta.

CETA-sopimuksessa on monia myönteisiä puoli etenkin taloudellisesta ja elinkeinotoiminnan helpottamisen näkökulmasta. Valitettavasti se ei erityisemmin täytä EU:n uuden kauppapoliittisen strategian toista päätavoitetta entistä vastuullisemmasta kaupankäynnistä ja avoimuudesta.

Sopimusluonnoksessa kiikastavat lähinnä esim. työelämän asiat sisältävän kestävän kehityksen luvun jättäminen julistukseksi, jonka rikkomisesta ei tule mitään seurauksia.

 Akava voi tukea tietyn varauksin CETA:n hyväksymistä, mutta edellyttää siihen ja kaikkiin tuleviin vastaaviin sopimuksiin olennaisia parannuksia avoimuus- ja kestävän kehityksen luvun asioissa. CETA ei sellaisenaan kelpaa esimerkiksi TTIP:in malliksi.

 Linkki varsinaiseen uutiseen Akavan sivulta

Lausunnon päiväys 30.8.2016

Laatija Markus Penttinen

30.6.2016:

Akava Brexit-järjestelyistä: Hyvät suhteet Britanniaan, mutta vapaa liikkuvuus taattava. 

Lue lisää linkistä: http://www.akava.fi/akava_brexit_jarjestelyista


ETUC -kokousraportti

Eurooppalaisen työntekijäkeskusjärjestö ETUC:in hallitus 8-9.6.2016

A) Työmarkkinakomissaari Marianne Thyssenin vierailu

ETUC:in hallituksen tämänkertaisena vieraana oli komission työmarkkinakomissaari belgialainen Marianne Thyssen. Hän julkistaa 10.6. EU:n uuden osaamisen ohjelman, jonka yksi pääehdotuksista on eräänlainen osaamistakuu nuorisotakuun lailla. Osana sosiaalista pilaria (kts. alla) epätasa-arvoisuutta sen monissa eri muodoissaan tulee vähentää, digitalisaation mahdollisuuksia tulee käyttää hyväksi, mutta myös tarttua sen epäkohtiin. Pilarin toteuttamiseen käytetään sekä lainsäädäntöä että benchmarkkausta. Hän ei ennakoinut, mitä uusia lakiehdotuksia tai tilastomittareita on tulossa. Marianne Thyssen ei pitänyt siitä, että jotkut tahot pitävät esitystä lähetettyjen työntekijöiden direktiivin uusimisesta Itä-Euroopan vastaisena (kun vapaata palkkakilpailua ei sallittaisi). Yhteiset työmarkkinat vaativat yhteisiä ratkaisuja.

B)  ETUC:in hallituksen linjaukset

 

1. Työsuojelun paluu

Viime vuosien aikana EU:n toiminta, mitä tulee työsuojeludirektiivien päivittämiseen tai uusien luomiseen, on ollut vähäistä. Muutosta on kuitenkin näkyvissä ja komissio on tuoreeltaan luvannut esityksen, joka koskee työntekijöille syöpävaarallisia aineita. Nykyisin voimassa olevaa säädöstä päivitetään ja laajennetaan. Ei tosin niin monella aineella kuin ETUC on vaatinut,  silti merkittävästi. Samoin yritetään saada oireiden, tautien yms. kannalta tiettyjen vaarallisten aineiden altistumis-, raja- ym.s arvoja alaspäin.

2.  Yritysten maakohtainen raportointi veroasioista tulossa

Panama-, Luxemburg- jne skandaalien myötä veronkierron torjunta on saanut uutta tuulta allensa myös EU-tasolla. Päätöksenteossa on mm. ratkaisu, joka velvoittaisi jäsenmaiden veronviranomaiset vaihtamaan tietoja monikansallisten yli 750 miljoonan euron liikevaihdon yritysten kyseisistä asioista. Lisäksi maakohtaisten tietojen saantia parannetaan siten, että monikansallisten yritysten emäyritysten tulee raportoida veroviranomaisille 12 eri asiasta maakohtaisesti, kuten voitoista, maksetuista veroista, pääuomatuloista jne. Muodollisesti jälkimmäisessä tapauksessa on kyse tilintarkastusdirektiivin muuttamisesta. Näitä tietoja tulee olla soveltavin osin julkisesti näkyvillä netissä. ETUC tukee näitäkin veronkiertoa estäviä toimia.

3. Itä- vastaan Länsi-Eurooppa-yhteenotto palkoista

 Komissio on hiljattain antanut esityksen lähetettyjen työntekijöiden direktiivin parantamisesta, jotta maahan tulevien tällaisten työntekijöiden työehdot olisivat kunnossa ja valvonta parantuisi. 11 jäsenmaan eduskunnat ovat lähettäneet ehdotuksesta ns. keltaisen kortin komissiolle, jossa ne vaativat sen peruuttamista. Nämä lähinnä Itä-Euroopasta tulleiden keltaisten kortin perusteluissa on mm., että EU:ssa tulisi voida kilpailla (vapaasti palkoilla). Vaikka Itä-Euroopan maiden ay ei näytä tukevan hallitustensa toimintaa tässä asiassa, on lähetettyjen työntekijöiden direktiivin uusimisesta tullut jäsenvaltioiden hallitusten välillä Itä-Länsi-Eurooppa-yhteenotto. Komissio aikoo viedä esitystään eteenpäin, mutta vielä on epäselvää, onko sillä etenemismahdollisuuksia jäsenmaiden hallituksia edustavassa ministerineuvostossa. ETUC tukee direktiivin uudistusta ja arvostelee keltaisia kortteja.

4. 40 %:lla pakolaisista välittömästi hyödynnettävä koulutus

 Pakolaisvirta jatkuu, kun tänä vuonna EU:n alueelle on edelleen tullut vajaat 200 000 pakolaista ja turvapaikan saaneiden kotouttaminen on ajankohtaista. ETUC:in pakolaisjulistuksen mukaan kyse on perimmiltään unionien humaaneista arvoista, kun arvioiden mukaan 80 % heistä pakenee väkivaltaa. ETUC puoltaa voimakkaasti EU:n sisällä vapaata liikkuvuutta takaavaa Schengen-järjestelmää, jota ei saa murtaa pakolaistilanteen takia. Sen sijaan arvostellaan EU:n ja Turkin välistä pakolaissopimusta, joka ei ole välttämättä oikeudellisesti kohdallaan. Arvioiden mukaan 40 %:lla pakolaisista on koulutus sellainen, että he kykenisivät välittömästi toimimaan täällä työmarkkinoilla ja loppujen taitoja tulisi päivittää. Alepalkkoihin pakolaisille ei tulisi lähteä. Kesäkuun 15. ETUC pitää pakolaisaiheisen kokouksen, jonne tuodaan esiin näitä viestejä.

5.   EU vuosittain 2 milj maahanmuuttajan kohde -> ay-strategia

 EU yrittää paineiden keskellä luoda aiempaa yhtenäisempää maahanmuuttopolitiikkaa, joka koskisi niin työperäistä kuin pakolaismuuttoa. Vuositasolla alueella saapuu n 2 milj maahanmuuttajaa ja määrät ovat nousussa. ETUC:in mukaan peruslähtökohtana tulee olla tasavertainen kohtelu kanta-asukkaiden kanssa. Pelot tulee kohdata tiedolla, jossa ay-järjestöilläkin on tärkeä rooli. Tärkeää huomata, että onnistuneen kotouttamisen maissa maahanmuuttajista tulee suurin taloudellinen hyöty. Jo EU:ssa olevien maahanmuuttajien asemaa tulee parantaa olennaisesti. ETUC haluaa tehostaa EU:n olemassa olevia maahanmuuttodirektiivejä. Euroopan ay-järjestöjen jäsenkunnasta on jo 7 % maahanmuuttajia, joka on sinänsä haaste.

6. "Sosiaalinen pilari" vahvistamaan työelämän toimintaa

 Komissio on laittanut liikkeelle lausuntokierroksen nimeltään EU:n sosiaalinen pilari. Käytännössä puidaan, mihin suuntaan EU:n työelämän, sosiaalipolitiikan ja osaksi koulutuksen alojen pitäisi viedä ja mitä aloitteita tehdä; eräänlainen näiden alojen uudelleenarviointi. ETUC:in mukaan tässä on mahdollisuus vahvistaa EU:n toimintaa näillä alueilla. Etenkin kolmesta syystä toimenpiteitä tulisi saada aikaiseksi: 1) työelämä on muuttumassa vauhdilla digitalisaation jne. vuoksi, 2) monien oikeuksien (esim. työaika) toimeenpano on kansallisesti kehittämisen tarpeessa, 3) joistain asioista pelisääntöjä ei ole ollenkaan. Näiden päävirtojen pohjalta ETUC seuloo myös koko joukon käytännön esityksiä, joista tulisi saada komission aloitteita. Keskustelu aiheesta jatkuu vuoden loppuun ja ETUC:in varsinaiset linjaukset tehdään lokakuun hallituksessa.

7. Talous- ja rahaliittoon lisää joustoa?

Osana jatkuvaa talous- ja rahaliiton kehittämistä ETUC toivoo suurempia joustoja vakaus- ja kasvusopimukseen. Viime vuonna komissiolta tuli muutamia asiaa koskevia ehdotuksia (esim. varoja EU:n investointiohjelmaan), mutta niitä tulisi jatkaa. ETUC:in mukaan jäsenmaille tulisi sallia nykyistä suuremmat mahdollisuudet erityisesti investointien rahoittamiseen ja toiseksi antaa maille pidempi aika sopeutua talouden tasapainoon ja rakennemuutoksiiin. Jäsenmailla tulisi olla suuremmat mahdollisuudet ylittää budjettivajeen 3 % BKT-raja, kun varoja käytetään investointeihin. Lisäksi erityiset investoinnit infraan, tutkimukseen, koulutuksen, terveydenhoitoon ja sosiaalipalveluihin tulisi jättää pois budjettivajelaskemista. Lisäksi maan bruttovelan mittaaminen voi antaa kokonaistilanteesta väärän kuva, jos sillä on paljon varallisuutta. Tästä syystä pitäisi velkatilannetta tutkittaessa ottaa käyttöön nettovelan käsite.

8. 70 vuotta tasa-arvon toteutumiseen? 

ETUC:in hallitus hyväksyi toimintaohjelman miesten ja naisten tasa-arvon hyväksi, sillä nykyvauhdilla siihen päästäisiin 70 v. päästä. EU-tasolla jo n 60 % korkeakouluista valmistuneista on naisia, mutta kokopäivätyöksi muutettuna naisten työllisyysaste on 53,7 %. Vanhempainloman ottaa 2,7 % miehistä. Mm. nämä luvat mielessä ETUC toivoo EU:lta mm. direktiiviä naisten vähimmäisedustuksesta yhtiöiden hallinnossa, lausuntokierroksella olleen työ- ja yksityiselämän tasapainottamishankkeen (vanhempainvapaat, omaishoitajavapaat jne) tulee johtaa lakiesitykseen, samapalkkadirektiivi tulee päivittää, ETUC:n omassa palkkakoordinaatiotyössä pitää käsitellä myös sukupuolinäkökulmaa, työllisyysastetta on nostettava (esim. maahanmuuttajanaisilla se todella alhainen) ja alakohtainen työmarkkinasegregaatio on otettava painopisteeksi. Lisäksi Euroopan ay-järjestöjen tutkimus- ja koulutuskeskuksen ETUI:in tulee järjestää koulutusohjelmia tuleville johtoasemaan meneville naisille.

9.  Digitalisaatiosta hyödyt irti ja haitat pois

 ETUC:in hallitus hyväksyi linjaukset digitalisaation työelämävaikutuksista. EU on luomassa digisisämarkkinoita ja jäsenmaissa on kolmisenkymmentä asiaan liittyvää laajaa hanketta, kuten Saksan työelämä 4.0. Yleensä ilmiöön suhtaudutaan siten, että hyödyt halutaan maksimoida ja haitat minimoida. Päävaatimuksiin kuuluu, että EU säätäisi direktiivin työelämän yksityisyydestä, jatkuva koulutus on välttämätöntä, alusta- yms. työskentelyn epäkohdat (verotus, sos turva, työajat,) täytyy saada kuntoon, alan kestävän kehityksen näkökulmat kehitykseen, digitalisaation mukanaan tuoma 24/7-saavutettavuus edellyttää taukoja jne. Kaiken kaikkiaan asia on niin nopeassa kehityksessä, että kyseessä oli välilinjaus, jota saatetaan piakkoinkin päivittää. Komissio on luonut asiaa varten pysyvän foorumin, jossa ETUC on edustettuna.

10.  Nuorisotakuu pidettävä hengissä

 Nuorisotyöttömyys on lievässä laskussa, mutta sekä koulutuksesta että työelämästä poissaolevien nuorien määrä kasvaa. Lisäksi työsuhteiden laatu on huononemassa, kun oman tahdon vastainen prekariaattityö, nollasopimukset jne. kasvussa. EU-tasolla on jo jonkin aikaa ollut eräänlainen nuorisotakuu, jolla on myötävaikutettu jäsenmaiden toimiin mm. sosiaalirahaston tuella. Nyt komissio pohtii, jatkaako se tällaista toimintaa vai ei. ETUC:in mielestä takuuta tulee jatkaa ja sen pääperiaatteen jonkinlaisesta toimenpiteestä neljän kuukauden työttömyyden tai koulutuksen päättymisen jälkeen on vahvistuttava. Lisäksi tulee kiinnittää enenevästi huomiota työpaikkojen laatuun.


11.  Tyrmäys investointisuojajärjestelmälle EU-USA- + EU-Kanada-kauppasopimuksissa

 Investointisuojajärjestelmä ISDS jatkaa edelleen käsittelyssä olevien EU-USA- (TTIP) ja EU-Kanada-kauppasopimusten riippakivinä. ETUC ei pidä riittävän hyvänä komission parannettua esitystä siitä, kuinka yritykset saisivat haastaa valtioita, jos ne kokevat investointinsa uhatuksi. Itse järjestelmän puutteiden lisäksi perusteena on se, että EU-maat ovat jo pohjois-amerikkalaisten investointien suurin kohde. USA:lla on kahdenvälinen investointisuojasopimus joidenkin Itä-Euroopan maiden kanssa, mutta silti suurimmat investoinnit suuntautuvat muualle EU:hun. Komission esityksen parannukset sinänsä tunnustetaan (mm. avoimuus, tuomareiden puolueettomuus), mutta USA tuskin hyväksyy niistä moniakaan. 


12.  Muuta

 Asiakohdat prekariaattityöstä sekä itsensä työllistäjistä otetaan myöhemmin käsittelyyn, todennäköisesti seuraavassa hallituksen kokouksessa.

Lisätiedot: markus.penttinen@akava.fi

Päivitetty: 25.01.2017