2/2012

YTN:n yhteyshenkilötiedotteen osoitelähde: YTN:n henkilöstöedustajarekisteri


Tässä tiedotteessa puheenjohtajan tervehdyksen lisäksi:


YTN:n puheenjohtajan terveiset

Raamisopimus on ajallisesti noin puolivälissä, mutta sen sijaan sovittujen asioiden toteuttaminen on aika alkutekijöissä. Seuraavaan neuvottelukierrokseen valmistautuessa onkin syytä seurata, mitä nykyisen sopimuksen sisältämille asioille tapahtuu.

Yksi sopimuksen osa on luottamusta herättävät toimet, niiden vahvistaminen. Palkansaajapuolen onkin mietittävä ja arvioitava sopimuskaudella, kuinka vahvaa on luottamus raamisopimuksen kahteen muuhun sopijaosapuoleen eli työnantajien EK:hon ja maan hallitukseen. Ovatko nämä tahot pitäneet sovitusta kiinni eli onko esimerkiksi kolmen päivän koulutusoikeus tai palkansaajan ostovoiman kehitys toteutunut? Molemmat ovat sopimuksen keskeisiä kulmakiviä.

Kolmen päivän koulutusoikeus oli ensimmäinen asia, josta sopijaosapuolet alkoivat riidellä heti sopimuksen allekirjoituksen jälkeen. Palkansaajien keskusjärjestöilläkin oli keskenään eri näkemyksiä sovitusta. Sopua on kuitenkin yritetty löytää ja määräajat ovat siirtyneet rutkasti eteenpäin. Takarajana alkaa olla lokakuun puoliväli, jos lakimuutos halutaan saada voimaan ensi vuoden alusta.

Yllättävä käänne ja este asian hoitamiselle tuli työnantajien puolelta, kun yhdessä saavutettu neuvottelutulos ei  kelvannutkaan EK:n hallitukselle. EK:ta neuvotteluissa edusti kuitenkin heidän lainsäädäntö-  ja työelämäasioista vastaava johtaja Jukka Ahtela. Silti EK:lla oli yhteisen ratkaisun löytymisen jälkeen otsaa sanoa, että heitä ei miellytäkään koko sopimus, ei vain sen yksittäinen osa ja he hylkäsivät neuvottelutuloksen.

Puolen vuoden päästä raamisopimuksen synnystä maan hallitus veti kanin hatusta ja ilmoitti, että kaikkia arvonlisäverokantoja korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä. Myös sanomalehdet tulivat arvonlisäveron piiriin. Voidaan toki kysyä, onko medialla enää sitä objektiivisen tiedottamisen roolia, mihin verovapaus on perustunut.

Maan hallituksella on ollut myös omituinen tapa ohittaa kolmikantainen sopimisjärjestelmä esimerkiksi vuorotteluvapaan ja verovapaiden kilometrikorvausten osalta. Toivottavasti tavoitteena ei kuitenkaan ole laajempi sopimusyhteiskunnan romuttaminen.  Sen suuntaisia viitteitä on ollut havaittavissa muitakin. Muun muassa yksittäiset poliitikot ovat aika ajoin vaatineet, että ammattiyhdistysliittojen jäsenmaksun verovähennysoikeudesta on syytä luopua.

Lisää epävakautta työmarkkinoille toi Teknologiateollisuus ry. He ilmoittivat yllättäen kesken vuoden sopimuskorotusten neuvotteluiden, että heidän hallituksensa mielestä talouden tila on muuttunut raamisopimuksen allekirjoittamisesta niin dramaattisesti, että alan sopimukset on syytä avata ja palkankorotukset neuvotella uudelleen.

Viesti tuli Teknologiateollisuuden työmarkkinoista vastaavalta johtajalta Risto Alangolta MTV3:n uutisten haastattelussa. Heitto oli aika vastuuton ja perusteeton, kun muistaa, että olemme yhdessä sopineet maltillisen sopimuksen, jonka tavoitteena on saada pitkäaikainen rauha ja vakaus työmarkkinoille. On syytä huomata, että sopijaosapuolet eivät edes olleet tehneet mitään arviota talouden tilan merkittävästä muuttumisesta. Seuraavana päivänä Teknologiateollisuus olikin muuttanut viestinsä sävyä huomattavasti ja siinä ei enää uhkailtu sopimusten irtisanomisilla.

Teknologiateollisuuden sopimusten sopijaosapuolet kutsuttiin kuitenkin keskusteluihin. Tapaamisen lopuksi YTN ilmoitti, että ei ole mitään perusteita tiedottaa kesken sopimuskauden, että sopimus on edelleen voimassa, kun se on edelleen voimassa.

Teknologiateollisuudella oli tässä kaksi kärkeä ja suuntaa, johon he halusivat vaikuttaa. Viesti omalle keskusjärjestölleen EK:lle oli, että ainakaan teknologiateollisuus ei halua raamisopimukselle jatkoa. Toinen tarkoitus oli luoda painetta kesken oleville työpaikkakohtaisille palkankorotusneuvotteluille, teknologiateollisuutta kun närästi niin kovin palkansaajien työtaistelutoimin hankkima perälauta palkankorotuksiin. Toki perälauta ei ollut ainut syy onnistuneille työtaisteluille.

Yritysten ahneus ja täydellinen piittaamattomuus työlainsäädäntöä, kuten yt-lakia kohtaan näkyi todella räikeällä tavalla viime viikolla. Digia irtisanoo ja rekrytoi samanaikaisesti, OP Pohjola parantaa ennestään hyvää tulosta henkilöstöään vähentämällä, vaikka on osuuskuntapohjainen yritys. Metso yritti jakaa hulppeiden osinkojen lisäksi lisäosinkoja ja säästää samanaikaisesti antamalla kenkää 600 työntekijälleen ja ulkoistamalla heitä.

 Samalla yritykset huutavat jatkuvia verohelpotuksia, vaikka hoitavat jo tällä hetkellä niin sanotulla verosuunnittelulla Suomeen maksamansa verot noin nollaan. Silti yhteiskunnan verovaroista tulee kouluttaa yrityksille valmista ja osaavaa työvoimaa ja rakentaa infrastruktuuria takaamaan yritysten toiminta edellytykset. Yhtälö on aika näppärä.

YTN:n taustaryhmissä eri aloilla valmistaudutaan seuraavaan neuvottelukierrokseen sopimuksen rakenteen osalta vielä avoimin mielin. Keskitetylle sopimukselle on kuitenkin kaksi reunaehtoa, jotka ovat yleiskorotus ja sopimuksen kattavuus. Nythän raamin ulkopuolelle jäi noin 70 000 ylempää toimihenkilöä, jotka ovat työehtosopimusten ulkopuolella.

Akavan julkinen sektori nostaa painostusvalmiutta seuraavaa neuvottelukierrosta varten. Myös yksityisellä sektorilla varaudutaan järjestövalmiuden kohottamiseen, sillä yhtäkään jäsenten haluamaa työehtosopimuksen kohtaa ei saa pyytämällä. Tavoitteiden läpimeno edellyttää neuvotteluiden tueksi aidon painostusvalmiuden ja mahdollisuuden käyttää lakkoasetta, jos tilanne niin vaatii.

Pertti Porokari
puheenjohtaja
Ylemmät toimihenkilöt YTN ry

         

Päivitetty: 27.09.2012