1/2012

YTN:n yhteyshenkilötiedotteen osoitelähde: YTN:n henkilöstöedustajarekisteri


Tässä tiedotteessa puheenjohtajan tervehdyksen lisäksi:


YTN:n puheenjohtajan terveiset

Viime syksyn raamitupon pohjalta solmittujen työehtosopimusten palkankorotuksien työpaikkakohtaiset erät menivät pääsääntöisesti perälautoja käyttäen yleiskorotuksina. Paikallisista palkankorotuseristä luopuminen tai minimissään perälaudat olikin neuvottelukierroksen yksi tärkeimmistä palkansaajien tavoitteista.

Palkankorotuksista sopimisen siirtäminen liittotasolta työpaikoille työrauhan vallitessa on ollut pitkään työnantajaliittojen keskeisimpiä tavoitteita. Tämän vastustaminen vaatikin siksi teknologiateollisuuden sopimuksia neuvoteltaessa ensin työtaistelut teollisuuspuolella joka henkilöstöryhmille erikseen ja vielä tietotekniikan palvelualalle omansa. Ilmeisesti Teknologiateollisuus ry halusi nähdä, mikä on eri henkilöstöryhmien lakkovalmius. Lakot onnistuivat hyvin ja jäivät siksi lyhyiksi. Palkansaajat tekivät yhteistyötä henkilöstöryhmien välillä tiiviimmin kuin koskaan aiemmin.

Neuvottelukierros on syytä analysoida tarkkaan. Kaikista havaituista virheistä on opittava. Jonkin verran esiintyi rikkuritoimintaa ja jopa muita aktiivisesti rikkureiksi värvääviä yksilöitä tavattiin. Tällä kertaa YTN ei antanut mitään ohjetta, mitä rikkureille tulisi tehdä. Kun neuvottelujärjestö YTN:ssä tehdään demokraattinen sääntöjen mukainen päätös ryhtyä työtaisteluun ja joku jäsenjärjestön jäsen ei tätä kollektiivipäätöstä noudata, on selkeästi kyse liittoa vahingoittavasta toiminnasta, jossa yhdistyslain mukainen mahdollisuus jäsenen erottamisesta täyttyy. YTN on antanut tässä siis jäsenliitoilleen vapauden toimia omien päätöksiensä mukaan. Luottamusmiehillä on tiedot työpaikkansa rikkureista.

Seuraavaan neuvottelukierrokseen on vajaat kaksi vuotta aikaa. Aika kuluu nopeasti ja se on syytä käyttää tehokkaasti valmistautumiseen, riippumatta siitä tuleeko uusi tupo vai liittokierros. Viime kierros osoitti palkansaajayhteistyön voiman. Sitä on syytä syventää teknologiateollisuudessa ja laajentaa muillekin toimialoille. Liittotasolla tehdään kehitystyötä, mutta työpaikat ovat kaikkein tärkeimpiä palkansaajayhteistyön ja valmiuden rakentamisen kannalta.

Eläkekeskustelu käy erittäin kuumana. Kaikki haluavat pidentää työuria, etenkin palkansaajat. Viimeisimmät irtisanomisuutiset eivät vaan anna kovin paljon uskoa työurien pidentymiselle. Valtio näytti kummallista esimerkkiä työuran pidennyskeskusteluihin ilmoittamalla varuskuntien lakkautuksista seuraavista massairtisanomisista.

Palkansaajan keinot ovat aika vähäiset työurien pidentämisessä. On huolehdittava työmarkkinakelpoisuudesta mm pitämällä osaaminen ajan tasalla ja huolehtimalla omasta terveydestään. Siinä keinot sitten juuri olivatkin, sillä kaikki kortit ovat kyllä työnantajien käsissä, miten työuriin saadaan oikeasti pituutta.

Työssä jaksaminen on kaiken keskiössä. Siihen vaikuttaa pitkäjänteinen henkilöstöjohtaminen, tavoitteiden selkeys, oikeanlainen työkuormitus, oikeudenmukainen ja kannusta palkitseminen, työympäristön viihtyvyys jne. Näihin kaikkiin seikkoihin on tehtävä kattavat suunnitelmat ja seuranta joka ikisellä työpaikalla. Vain näin työurat pitenevät. ja voimme hoitaa verokertymällä kestävyysvajetta parempaan suuntaan ilman, että tarvitsee mennä ikäviin leikkauslistoihin ja veronkorotuksiin, jotka syövät raamiratkaisun verohuojennukset mennen tullen ja pysäyttävät kulutuksen sisämarkkinoilla. Jos työurien pidentyminenkään ei auta, on myös voitava olla aitoa rohkeutta tutkia avoimesti, ovatko nyt eläköityvien suurien massojen etuudet kestävällä ja oikeudenmukaisella tasolla. Kaikkia on huomioitava ja kohdeltava tasapuolisesti, eikä ratkaisuja ole syytä tehdä tunteella ja kireällä aikataululla. 

Pertti Porokari
YTN:n puheenjohtaja

Päivitetty: 14.02.2012