Työaikalaki suojaa lähes kaikkia jäseniä

Pelkästään se, että henkilö tekee itsenäistä asiantuntijatyötä, ei sulje häntä työaikalain ulkopuolelle. Ylintä johtoa työaikalaki ei yleensä koske.

Työaikaa säätelee työaikalaki. Laissa määrätään muun muassa työajasta ja ylityökorvauksista. Säännöllinen työaika on lain mukaan enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Yleisen käytännön mukainen tavallisin työaika on kuitenkin 7,5 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa. Työaikaa on kaikki työpaikalla tehty työ sekä työ, jonka työnantaja määrää suorittamaan työpaikan ulkopuolella. Esimerkiksi koulutus, joka järjestetään työaikana työn lomassa tai on työnantajan määräämää ja välttämätöntä työstä suoriutumiselle, kuuluu selkeästi työaikaan. Matka-aikaa ei sen sijaan lueta työaikalain mukaan työaikaan, ellei tätä samalla pidetä työsuorituksena. Matka-ajasta ja sen korvaamisesta sovitaan työehtosopimuksissa tai työpaikkakohtaisissa sopimuksissa. Kuitenkin työhön kiinteänä ja olennaisena osana liittyvät, työpäivän aikana tapahtuvat, lyhyehköt siirtymiset työn suorittamispaikasta toiseen luetaan pääsääntöisesti työajaksi. Vapaa-ajalla matkustamisesta ja sen korvaamisesta tulee sopia työnantajan kanssa etukäteen.

Titteli ei ratkaise

Käytännössä työaikalain ulkopuolelle jää ainoastaan ylin johto, joten lähes kaikki YTN-liittojen jäsenet kuuluvat työaikalain piiriin. Myös tilintarkastusyrityksissä vain ylin johto on yleensä työaikalain ulkopuolella. Suoraan ylimmän johdon alapuolella johtotehtävissä työskentelevät henkilöt, kuten esimerkiksi henkilöstöjohtaja tai jonkin yksikön johtaja, voivat myös olla työaikalain ulkopuolella. Jotta näin olisi, tulee henkilöllä kuitenkin olla tosiasiallista itsenäistä johtamiseen rinnastettavaa päätösvaltaa ja hänen työehtojensa, muun muassa palkkauksen, tulee olla selvästi alaisten työsuhteen ehtoja parempia. Pelkästään se, että henkilö on itsenäistä asiantuntija- tai esimiestyötä tekevä henkilö, ei sulje häntä työaikalain ulkopuolelle. Lopullinen lain soveltamisen piiriin kuuluminen ratkaistaan aina tapauskohtaisesti kokonaisharkinnan perusteella ottamalla huomioon tehtävien ja aseman luonne. Yksi ratkaisevista seikoista on muun muassa henkilön valtuudet osallistua yrityksen tosiasialliseen johtamiseen. Työntekijän muodollinen asema organisaatiossa, esimerkiksi titteli, ei ole sellaisenaan ratkaiseva seikka työaikalain soveltuvuutta pohdittaessa. Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle työaikalain mukaan tulevia etuja, on mitätön.

LIUKUVA TYÖAIKA
Liukuvalla työajalla tarkoitetaan järjestelyä, jossa työntekijä voi sovituissa rajoissa itse määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Järjestelmässä sovitaan työpaikan kiinteä työaika eli aika, jolloin kaikkien työntekijöiden tulee olla työpaikalla sekä tulo- ja lähtöliukumarajat, jotka voivat olla pituudeltaan enintään kolme tuntia. Liukuma-ajan enimmäiskertymä voi olla +/- 40 tuntia. Liukuvan työajan järjestelmä mahdollistaa siis lyhyet joustot työpäivän molemmissa päissä, mutta ei esimerkiksi poissulje ylitöiden kertymistä.

TYÖAIKAPANKKI
Työaikapankilla tarkoitetaan kaikkien osapuolten vapaaehtoisuuteen perustuvia työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joilla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan sopimalla säästää tai lainata sekä yhdistää toisiinsa pitkäjänteisesti.

Järjestelmän tarkoituksena on edistää yritysten ja työyhteisöjen tuottavuutta, kilpailukykyä sekä henkilöstön yksilöllisten työaikatarpeiden huomioonottamista. Työaikapankkiin voidaan esimerkiksi siirtää ylityötunteja, lomarahakorvauksia ja pitämättömiä vuosilomia. Työaikapankkiin voidaan siirtää tyypillisesti maksimissaan kuuden kuukauden palkkaa vastaava aika ja saldo voidaan purkaa joko yhdessä tai useammassa erässä.

Tilintarkastus- ja konsultointiala on työehtosopimukseton, joten palkankorotukset ovat sidottuja muihin seikkoihin: mm. henkilökohtaisiin työsopimuksiin ja yrityskohtaisiin toimintamalleihin.

Päivitetty: 26.04.2011