Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liiton SKOLin jäsenyritysten toiminta kasvoi viisi prosenttia vuonna 2012. Pääosa kasvusta tuli vientihankkeista, viennin kasvu koko alalla oli 17 prosenttia.

Kotimarkkinoilla kasvu jäi vaatimattomaan kahteen prosenttiin, kotimaisten teollisuus- ja infrainvestointien junnatessa edellisvuoden tasolla. Valopilkkuna kotimarkkinoilla oli kuitenkin talonrakennussuunnittelun kahdeksan prosentin kasvu edellisvuodesta.

SKOLin jäsenyritysten kokonaislaskutus vuonna 2012 oli 1 270 miljoonaa euroa (1 210 miljoonaa euroa  v. 2011). Kotimaisia töitä tehtiin 1 000 miljoonalla eurolla ja ulkomaisia töitä 270 miljoonalla eurolla. Jäsenyritykset arvioivat laskutuksen kasvavan kuluvan vuoden aikana noin seitsemän prosenttia.

SKOLin 205 jäsenyrityksen ja yritysryhmän kokonaishenkilömäärä oli vuoden 2013 alussa 14 874 henkeä. Alan henkilöstö kasvoi vuoden aikana noin 700 hengellä eli viisi prosenttia. Jäsenyritysten keskimääräinen laskutus henkilötyövuotta kohden oli 88 000 euroa, joka on sama luku kuin vuonna 2011.

Suurin konsulttiyritys oli Pöyry Finland, jonka kokonaislaskutus Suomessa tuotetuista konsulttipalveluista oli 164 miljoonaa euroa. Toisena oli Swecon ja FMC Groupin yritysryhmä 150 miljoonalla eurolla ja kolmantena Ramboll Finland 109 miljoonalla eurolla. Seuraavina olivat suuruusjärjestyksessä Etteplan, Neste Jacobs, Citec, FCG Finnish Consulting Group, Elomatic, Sito ja Granlund.

Tutustu laskutustilastoon SKOLin sivuilla (pdf)

Arkkitehdeillä palkat kehittyivät ripeästi.

Suunnittelualan ylempien toimihenkilöiden kiinteät kuukausipalkat nousivat lokakuusta 2011 lokakuuhun 2012 keskimäärin 4,3 prosenttia. Tämä niin sanottu identtinen keskimääräinen ansiokehitys toteutui henkilöillä, jotka ovat pysyneet toimialan yritysten palveluksessa. Tämä selviää äskettäin julkaistusta Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n palkkatilastosta.

Koko teollisuudessa identtinen ansiokehitys oli 4,5 prosenttia ja teknologiateollisuudessa 4,7 prosenttia, joten suunnitteluala jäi näistä niukasti jälkeen.

Suunnittelualan kaikkien ylempien toimihenkilöiden kuukausipalkan ansiokehitys oli 1,5 prosenttia, joka on selvästi alan identtistä ansiokehitystä pienempi. Suurin selittävä tekijä lienee, että alalta on vaihdettu työpaikkaa tai siirrytty eläkkeelle, kun samaan aikaan on rekrytoitu uusia nuoria suunnittelijoita pienemmällä palkalla. Ylempien toimihenkilöiden määrä kasvoikin vuoden aikana 5,4 prosenttia.

Ylemmän toimihenkilön kiinteä kuukausipalkka suunnittelualalla oli lokakuussa 2012 keskimäärin 3 792 euroa. Miesten palkka oli 3 856 euroa ja naisten palkka 3 509 euroa.

Arkkitehtisuunnittelussa kuukausipalkat nousivat puolestaan 5,4 prosenttia ja identtisillä henkilöillä jopa 6,2 prosenttia. Arkkitehtien kuukausipalkka oli lokakuussa 2012 keskimäärin 3 718 euroa.

Syksyn 2012 palkankorotukset yleiskorotuksina

Lähes neljä viidestä suunnittelualan ylemmästä toimihenkilöstä sai marraskuun 2012 palkankorotuksen 1,9 prosentin yleiskorotuksena. Tämä käy ilmi Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n luottamusmiehilleen tekemästä kyselystä.

- Vain muutamassa yrityksessä sovittiin, että osa korotuksesta kohdennetaan yhteisesti sovitusti esimerkiksi jo vuosia pelkän yleiskorotuksen saaneille tai muuten palkkakuoppaan joutuneille. Lisäksi sopiminen oli nyt kaiken kaikkiaan hieman vähäisempää kuin reilu vuosi sitten vastaavassa tilanteesta, toteaa YTN:n kyselyn toteuttanut asiamies Sirkku Pohja.

Palkkaratkaisusta neuvoteltiin työehtosopimuksen mukaisesti 77 prosentissa työpaikoista. Palkkauksen kannustavuudesta, palkkaporrastuksesta, paikallisesta palkankorotusvarasta ja tuottavuuden kehittämisestä keskusteltiin vähintään jonkin verran 65 prosentissa työpaikoista. Sen sijaan palkankorotusten kohdentamisesta keskusteltiin vähintään jonkin verran 71 prosentissa yrityksistä.

Luottamusmiehet kokevat tiedonsaannin työnantajalta edelleen ongelmalliseksi. Noin kolmasosa vastaajista ei saanut lainkaan tietoa muun muassa yritysten talous- ja työllisyystilanteesta ja tilauskannasta. Lisäksi yli puolet luottamusmiehistä ei ollut saanut selvitystä palkkaratkaisun toteutuksesta tammikuun loppuun 2013 mennessä.

Työehtosopimuksen mukaan syksyn palkankorotuksista piti neuvotella paikallisesti 13.10. 2012 mennessä. Jos paikallisesti ei sovittu muusta, marraskuun alusta maksettiin 1,3 prosentin yleiskorotus ja 0,6 prosentin korotus paikallisesti sovittaviin palkkoihin. Jos tästä 0,6 prosentin erästä ei päästy yksimielisyyteen, maksettiin koko 1,9 prosenttia yleiskorotuksena.

YTN:n kyselyyn vastasi 65 suunnittelualan luottamusmiestä. He edustavat yhteensä 5 664 ylempää toimihenkilöä. Kysely toteutettiin 9.-25.1.2013.

Lue lisää:

• EK:n palkkatilasto 2012
• YTN:n luottamusmieskyselyn tulokset
  

Lisätietoja:

• Teemu Hankamäki, vastuullinen asiamies, teemu.hankamaki@ytn.fi
• Sirkku Pohja, asiamies, sirkku.pohja@ytn.fi

Valmistautuminen syksyn työehtosopimusneuvotteluihin on alkanut. Suunnittelualan taustaryhmä hyväksyi vuoden ensimmäisessä kokouksessaan maanantaina 4.2. päivitetyn pitkäntähtäimen tavoiteasiakirjan, jossa määritellään suunnittelualan ylempien toimihenkilöiden edunvalvontatavoitteet.

Asiakirjassa ei oteta kantaa, mitä tavoitteita milläkin neuvottelukierroksella erityisesti painotetaan, vaan taustaryhmä päättää syksyn neuvottelukierroksen yksityiskohtaisista työehtosopimustavoitteista vielä erikseen. Voit tutustua tavoiteasiakirjaan suunnittelualan kotisivuilla. Nykyinen työehtosopimus on voimassa 31.10.2013 asti.

Kokouksessa käsiteltiin myös marraskuun palkankorotusneuvotteluista ja -sopimuksista tehdyn kyselyn tuoreita tuloksia. Alan luottamusmiehet vastasivat kyselyyn tammikuussa. Työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset toteutettiin suunnittelualalla valtaosin 1,9 prosentin yleiskorotuksena marraskuusta 2012 lukien. Yhteenveto tarkemmista tuloksista lähetetään luottamusmiehille helmi-maaliskuun aikana. Tuloksista uutisoidaan myös suunnittelualan kotisivuilla.

Lisätietoja: vastuullinen asiamies Teemu Hankamäki, puh. 040 709 6681, teemu.hankamaki(at)ytn.fi

Teknologiateollisuus, Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL,
Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ja YTN ovat sopineet suunnittelu- ja
konsulttialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen 19 §:n
tarkoittamasta luottamusmieskoulutuksesta vuodelle 2013.

LIITTOJEN HYVÄKSYMÄT KURSSIT 2013

Luottamusmiesavain 1 (2 pv)

• 15.-16.1.2013, Helsinki
• 7.-8.2.2013, Helsinki
• 4.-5.9.2013, Helsinki

Luottamusmiesavain 2 (2 pv)

• 9.-10.4.2013, Helsinki
• 3.-4.10.2013, Helsinki

Luottamusmiesavain 3 (2 pv)

• 21.-22.5.2013, Helsinki
• 5.-6.11.2013, Helsinki

Työsuojeluvaltuutettua koskeva koulutus: Työsuojelukoulutus (1-2 pv)

• 4.-5.6.2013, Helsinki
• 27.8.2013, Helsinki

Suunnittelu- ja konsulttialan luottamusmiesseminaari (2 pv)

• 4.-5.10.2013

Nämä edellä mainitut YTN:n koulutuskalenterin 2013 mukaiset koulutukset katsotaan työehtosopimuksen tarkoittamiksi koulutustilaisuuksiksi, joihin osallistuminen ei vaikuta luottamusmiehen tai varaluottamusmiehen kuukausipalkkaan tai josta työnantaja suorittaa luottamusmiehelle korvauksia. Tällöin ei koulutukseen osallistuminen myöskään aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä. Muihin YTN:n koulutuskalenterin mukaisiin koulutustilaisuuksiin osallistumisesta ja niiden mahdollisesta palkallisuudesta tulee sopia paikallisesti työnantajan ja luottamusmiehen välillä.

Suunnittelualan tämän vuoden viimeinen Extra on ilmestynyt.

Uusimmassa Extrassa:

• Suunnittelualan syksy: työtilanne jatkui hyvänä ja palkankorotukset pääosin yleiskorotuksena
• Teknologiateollisuuden näkemykset puhututtivat luottamusmiesseminaarissa
• Suunnittelualan asiantuntijat kokevat kiirettä ja heidän jaksamisensa on koetuksella
• Harmaat ylityöt ovat myös harmaata taloutta

Lue suunnittelualan Extra 2/2012.

YTN ja Ammattiliitto Pro järjestivät 5.-6.10. suunnittelualan luottamusmiesten yhteiset neuvottelupäivät Kirkkonummella. Kahden päivän aikana käsiteltiin raamisopimusta ja syksyn paikallisia palkankorotusneuvotteluja, kuultiin Teknologiateollisuuden ajatuksia sopimusjärjestelmästä ja pohdittiin alan tulevaisuutta.

YTN:n ajankohtaiskatsauksessa UIL:n neuvottelujohtaja Ismo Kokko summasi puoleenväliin ehtineen raamisopimuksen hyviä ja huonoja puolia.

- Raamisopimuksen yhtenä tavoitteena oli lisätä talouteen vakautta, ja toimet näyttävät vuoden jälkeenkin oikeilta.

Kokko näki myös myönteisenä, että sopimus on yhdistänyt eri henkilöstöryhmiä. Lakimuutoksista hän nosti esille etenkin työttömyysturvan parantamisen ja isyysvapaalain laajennuksen.

Ylemmille toimihenkilöille sopimus jätti myös toivomisen varaa. Kokko piti selkeänä miinuksena neuvotteluaikataulun tiukkuutta, sopimuksen epäselvyyttä, ostovoiman heikkoa kehittymistä sekä työehtosopimuksettomia aloja ja sen vuoksi raamisopimuksen ulkopuolelle jääneiden suurta määrää. Kiista kolmesta koulutuspäivästä ja Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n asenne raamisopimukseen eivät myöskään anna hyvää kuvaa sopimuksesta.

Työnantaja haluaa paikallista sopimista

Teknologiateollisuus aiheutti elokuun lopussa kohua, kun se ilmoitti haluavansa aloittaa sopimuskumppaneidensa kanssa keskustelut heikentyneen taloustilanteen vaikutuksista yrityksissä syksyllä käytäviin palkantarkistusneuvotteluihin.

- Kustannuskilpailukykyyn voimme vaikuttaa yrityksissä, korosti Teknologiateollisuuden ryhmäpäällikkö Jarkko Ruohoniemi omassa esityksessään.

Ismo Kokko kuitenkin ihmetteli, miksi raha ja se, miten kymmenykset jaetaan työpaikoilla, nostetaan aina keskiöön kustannuskilpailukyvystä keskusteltaessa.

- Eräs toimitusjohtaja mainitsi, että heidän kilpailukykynsä koostuu kahdesta asiasta: tuotteiden laadusta ja toimitusvarmuudesta. Hän ei ottanut millään tavalla puheeksi, että pitäisi saada jotkin prosentin kymmenykset nitistettyä.

Ruohoniemi näkisi mielellään työpaikoilla enemmän paikallista sopimista. Hänen mielestään yleiskorotus on vasta viimeinen vaihtoehto ja työpaikoilla pitäisi saada aikaan ratkaisu heidän omista lähtökohdistaan. Korotukset pitäisi kohdentaa oikeudenmukaisesti yhdessä sovitulla tavalla, esimerkiksi tasaamalla mahdollisia palkkavääristymiä.

- Miksi vääristymiä pitäisi korjata palkankorotusprosentista. Työnantaja voisi itse korjata niitä ylimääräisellä rahalla koko vuoden ajan, yleisöstä huomautettiin.

- Pitäisi olla muutakin rahaa käytössä eikä pätevöitymisestä syntyvää palkkakehitystä voida korjata yhteisestä potista, kuului puolestaan toinen kommentti.

Kritiikkiä herätti myös se, että työnantajalta on vaikea saada tarvittavaa tilastotietoa palkkarakenteesta, jotta oikeudenmukainen sopiminen ja ratkaisun seuraaminen olisi mahdollista.

- Avoimuuden puute estää paikallisen sopimisen. Luottamusmiehelle ei vain anneta sellaista tietoa tai työkaluja, että voitaisiin sopia paikallisesti, eräs luottamusmies korosti.

Myös sopimustapaa pitäisi Ruohoniemen mukaan rukata tulevaisuudessa. Yleiskorotusten sijaan pitäisi sopia kustannusvaikutuksesta, jotka jaettaisiin työpaikoilla siellä sovittavalla tavalla.

Syksyn palkankorotusneuvottelut käynnissä

Työpaikoilla käydään parhaillaan neuvotteluja paikallisista palkankorotuksista. Ylemmillä toimihenkilöillä aikaa neuvotteluille on 13.10. asti. Jos erän käytöstä ei päästä sopimukseen, palkkoja korotetaan 1,9 prosentin suuruisella yleiskorotuksella marraskuussa. Toimihenkilöillä määräaika on kuukautta myöhemmin.

Monella työpaikalla neuvottelut ovat jo alkaneet, ja joissakin toimipisteissä on saatu jo aikaan neuvottelutulos. Luottamusmiesten mielestä ongelmana on ollut, että työnantajalta on ollut vaikea saada tarpeeksi tietoa.

- Näyttää siltä, että tällä kierroksella on tulossa enemmän sopimuksia kuin viime vuonna. Silloin lähes kaikissa mentiin perälautaan, jonka seurauksena tuli yleiskorotus. Syksyn palkankorotusneuvotteluista ja sopimisesta tehdään luottamusmiehille kysely joulukuun alkupuolella, kertoi YTN:n suunnittelualan asiamies Teemu Hankamäki.

Lisäksi luottamusmiehet pohtivat ryhmätöissä suunnittelualan tulevaisuutta. Enemmistö oli sitä mieltä, että suunnittelualan omalle sopimukselle on myös jatkossa tarvetta.

Luottamusmiehet pohtivat ryhmätöissä suunnittelualan tulevaisuutta.