2.2.2012 Henkilöstöedustajien seminaarista eväitä paikalliseen edunvalvontaan
Metsäteollisuuden ylempien toimihenkilöiden
henkilöstöedustajille järjestettiin koulutustilaisuus 31. tammikuuta Vantaalla.
Mukana oli parikymmentä paperiteollisuuden ja mekaanisen metsäteollisuuden
luottamusvaltuutettua.
Koulutustilaisuuden tarkoituksena oli perehdyttää uudet
henkilöstöedustajat tehtäviinsä erityisesti neuvottelutilanteiden varalta. Lakimies Riikka
Tellan johdolla käytiinkin läpi henkilöstöedustajien asemaan ja
yt-neuvotteluihin liittyviä lakipykäliä.
Useilla osanottajilla oli jo omakohtaista kokemusta yt-neuvottelujen
käymisestä, joten asiasta virisi myös vilkas keskustelu. Seminaari tarjosi
hyvän mahdollisuuden kuulla vastaavassa asemassa olevien kokemuksia ja
näkemyksiä.
Katsaus historiaan
YTN Metsäteollisuuden taustaryhmän puheenjohtaja Petri Nieminen esitteli omassa
puheenvuorossaan ylempien edunvalvonnan kehitystä metsäteollisuudessa.
Enso-Gutzeitilla keskusteltiin yritysyhdistysten
perustamisesta jo 1984, mutta ensimmäinen ylempien yhteinen yhdistys,
Veitsiluoto Oy:n Oulun tehtaiden ylemmät toimihenkilöt, perustettiin vasta
kolme vuotta myöhemmin, vuonna 1987.
YTN Metsäteollisuuden taustaryhmä aloitti toimintansa 1995-96.
Samoihin aikoihin YTN nimesi metsäteollisuuden alalle oman vastuuasiamiehen.
Vuosikymmenen lopulla metsäteollisuuden ylemmille yritettiin
saada työehtosopimus, mutta lopputuloksena oli vuonna 1999 aikaan saatu
ei-sitova keskustelumuistio.
Vuonna 2002 YTN ja Metsäteollisuus sopivat siirtyvänsä
jatkuvan neuvotteluprosessin periaatteeseen. Pari vuotta myöhemmin saatiin
tupon yhteydessä ensimmäinen yhteinen YTN:n ja Metsäteollisuuden välinen
paperi, sitä seurasivat vuonna 2007 ja 2008 palkkapöytäkirjat.
Vuonna 2010 Paperiliitto ja Pro saivat sovittua
työaikapankista, mutta ylemmät eivät. Tilanne johti sopimuksettomaan tilaan.
Vaikea neuvottelutilanne johti lopulta loka-marraskuussa neljän ja joulukuussa kymmenen
päivän lakkoihin. Työaikapankkia ei onnistuttu saamaan, mutta vuonna 2011
palkkapöytäkirjaan saatiin sentään perälauta, joka takasi sen, että paikallisesti
sovittava palkankorotuserä maksetaan samansuuruisena kaikille, ellei sen jaosta
saada sovittua ylempien henkilöstöedustajan ja työnantajan kesken.
Viime vuonna YTN Metsäteollisuus meni mukaan
raamisopimukseen.
Takana kentän tahto
Metsäteollisuuden vastaava asiamies Saku Laapio kävi läpi metsäteollisuuden ylempien toimihenkilöiden
sopimustavoitteita.
Alalle on tavoiteltu työehtosopimusta, mutta ei
yksityiskohtaista satasivuista tessiä, vaan pikemminkin asioista paikallisesti
sopimisen takaavaa sopimusraamia. Työehtosopimus on kuitenkin erittäin tärkeä,
sillä se takaa sen, että mahdollisissa kiistatilanteissa neuvottelut
tes-asioista voidaan käydä liittojen kesken.
Laapio totesi, että asetetut tavoitteet ovat aina kentän
tahdon mukaisia. Eniten metsäteollisuuden ylemmät toimihenkilöt ovat nähneet
kehittämistarpeita ylitöiden ja työasioissa matkustamisen korvaamisessa.
Työaikapankki olisi ollut hyvä keino ratkaista nämä asiat. Se olisi tuonut
ratkaisun myös lomautusongelmaan, kun lomautusten sijaan olisi voitu purkaa
pankkiin kerääntynyttä työaikaa.
Vuoden 2010 lakkojen hyödyksi Laapio laskee ainakin sen,
että joissakin konserneissa liukumia on laajennettu ja joidenkin yhtiöiden
matka-ajan korvauksissa on päästy eteenpäin. Myös henkilöstöedustajille
maksettavat korvaukset ovat edunvalvonnan kannalta plussaa. Selkeänä
edistysaskeleena Laapio pitää myös paikallisen erän perälautaa eli
neuvotteluvelvoitetta ylempien edustajien kanssa. Nimenomaan perälaudasta jouduttiin
teknologiateollisuudessakin lakkoilemaan raamisopimuksen syntyessä.
Laapio luotasi myös tulevaisuuteen. Neuvottelutoiminnan
tehostamisessa yksi mahdollisuus on lisätä yhteistyötä muita henkilöstöryhmien edustavien liittojen
kanssa.
Selkänojaa tarvitaan
YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari
kävi esityksessään läpi YTN:n sopimustoimintaa. Vaikka julkisuudessa
valtakunnansovittelijan avulla käytävät neuvottelut
saavat pääroolin, niin suurin työ tehdään jo ennen sitä. Porokari
totesi myös, että sopimukset syntyvät neuvotteluiden tuloksena, mutta mitään ei
saa pyytämällä. Neuvottelijoiden työn kannalta tärkeintä on se, että heillä on
uskottavuutta ja selkänojaa.
Porokarin mukaan palkankorotuksissa työpaikkakohtaisista eristä pitäisi
päästä eroon. Se vaatii kuitenkin palkansaajajärjestöjen yhteistä ponnistusta.
Vipuvartta on enemmän, kun porukka on isompi.
Ajankohtaisten arkisto
