Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa:

03.05.2018 Artikkeli: Työtahti on kiristynyt ja työkuorma kasvanut

YTN tutki: Liki puolet piti työmääräänsä liian suurena

Työn kuormittavuus on kasvanut huolestuttavasti, käy ilmi YTN-datasta. Tutkimusryhmän puheenjohtajan, tutkija Varpu Multisillan mukaan työn kuormittavuuden kasvu yllätti, vaikka siitä oli merkkejä havaittavissa. Joka kahdeksas koki työmääränsä jatkuvasti liian suureksi ja liki puolet ajoittain liian suureksi. Yli puolet kertoi työtahdin kiristyneen.

Eniten kuormitusta kokivat tilintarkastus- ja konsultointialalla työskentelevät, 72 prosenttia. Työtahti oli kiristynyt eniten rahoitusalalla.



Yhdellä kymmenestä vakavia stressioireita

Joka kymmenes YTN:läinen kärsii työstressistä tai hänellä on uupumisen oireita. 15 prosentilla naisista ja 9 prosentilla miehistä oli vakavia oireita. Uupumisoireet ovat yleistyneet varsinkin naisilla, sillä viisi vuotta sitten vastaava osuus oli 12 prosenttia.

Multisillan mukaan osuus on hälyttävän suuri. Stressiä koetaan etenkin finanssi- ja järjestöalalla.

- Kun esimies on kuormittunut, se vaikuttaa alaiseenkin. Työhyvinvointi kasvaisi hyvän johtamisen myötä. Se on ylimmän johdon tehtävä.

Vastaajien mukaan työhyvinvointia lisäisi parhaiten selkeämpi työnjako. Toiseksi tehokkaimpana pidettiin organisaation toiminnan tavoitteiden ja päämäärien selkeyttämistä. Kolmanneksi eniten esitettiin työkuorman vähentämistä.


- Merkittävää on, että työajan lyhentäminen on saanut kaikista vähiten mainintoja.

Sovittu työmäärä on pääsääntöisesti 37,5 tuntia viikossa, mutta YTN:läinen tekee työtä keskimäärin 40,4 tuntia työaikakirjanpidon mukaan. Harmaata työtä, eli töitä vapaa-ajalla, tehdään 3,9 tuntia viikossa.

Työajan seuranta on parantunut hieman. Viisi vuotta sitten 30 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei heidän työaikaansa seurata lainkaan. Viime vuonna osuus oli 27 prosenttia. Eniten puutteita työajanseurannassa oli pienissä yrityksissä, mutta myös yli 3 000 hengen suuryrityksissä.

Kolme neljästä saattoi tehdä etätöitä

Työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista helpottavat etätyöt. 77 prosenttia vastaajista kertoi voivansa halutessaan tehdä etätöitä.

- Työn ja muun ajan yhteen sovittamisen pitäisi olla helpompaa. Se lisäisi työssä jaksamista ja sitä kautta tuottavuutta. Etätyö on yksi mahdollisuus lisätä työajan joustoja, Multisilta sanoo.

Myös työaikapankit ovat yleistyneet. Joka kolmas saattoi tallentaa ylityönsä työaikapankkiin, viisi vuotta sitten vain joka neljäs. Pienissä yrityksissä järjestelmää käytetään enemmän kuin suurissa.

Liukuva työaika oli 77 prosentilla vastaajista. Neljä viidestä pystyi ottamaan saldotunteja kokonaisina vapaapäivinä. Työn ja vapaa-ajan rajaa hämärtää harmaa työ. Yli puolet sai työhönsä liittyviä yhteydenottoja viikonloppuisin, lomien aikana peräti 77 prosenttia.

Työaikoja kirjataan yhä ruutupaperille

Miltei joka kolmas hoitaa työajan kirjanpitonsa itse. Yleisintä se on suunnittelu- ja konsulttialalla sekä tietotekniikan palvelualoilla.

YTN työsuojelutoiminnan vastuullinen asiamies Sirkku Pohja kertoo, että osa merkitsee tehdyt työtunnit ja mahdolliset ylityöt Exceliin, osa jopa ruutupaperille. Hänestä olisi paras, että työnantaja tarjoaisi asialliset seurantajärjestelmät. 

Parhaiten työajan seuranta on hoidettu kemianteollisuudessa. Vähiten työaikoja seurattiin kaupan alalla sekä rahoitus- ja rakennusalalla. Tavallisesti niissä on kiinteä työaika.


- Yleensä ei tiedetä, mitä hyötyjä työajan seurannalla olisi. On työnantajankin etu tietää, paljonko projekteihin menee aikaa. Kun aikataulut eivät ole liian kireät, projektien laatu paranee, Pohja toteaa.

Työn imu kääntyy haitaksi

Pohja huomauttaa, että asiantuntijatyössä työn imu saattaa kääntyä haitaksi. Tehtävät ovat mukaansa tempaavia, vaativia ja laaja-alaisia, eikä niitä malteta jättää kesken.

- Työpäivät venyvät kuin varkain. Työtä voi tehdä missä tahansa, eikä harmaan työn määrää hahmoteta. Harmaasta työstä kertyy ihan rahallisia menetyksiä, ja yhteiskunta menettää veroeuroja. Siksikin työajan seuranta pitäisi saada kuntoon.

Työuupumusta on etenkin järjestö- ja rahoitusalalla. Pohjan mukaan työstä on vaikea irrottautua. Globaali työyhteisö tuo omat haasteensa, sillä esimies tai alaiset voivat olla toisella puolella maapalloa.

- Ylipäätään paineet, uuden osaaminen, asiakkaiden vaatimukset ja kova kilpailu lisäävät kuormitusta. Matkatyö lisää rasitusta varsinkin, kun siihen joutuu käyttämään omaa vapaa-aikaansa.

Työn takia joutui matkustamaan 75 prosenttia vastaajista. Matkatyöhön kului keskimäärin 26 päivää vuodessa, mediaani oli 14 päivää. Eniten matkoja kertyi metsäteollisuudessa ja kemianteollisuudessa.

Työn kuormituksesta yhä vaikeampi palautua

Työn aiheuttamasta kuormituksesta palaudutaan entistä huonommin. Miltei joka kahdeksas kertoi palautuvansa huonosti ja kohtalaisesti yli puolet. Hyvin palautuvien osuus on pudonnut viidessä vuodessa.

Pohjan mukaan työsuojeluvaltuutetun pitäisi jaksaa muistuttaa työnantajaa työntekijöiden henkisestä jaksamisesta.

- Uupumisuhkaa lisää, että työpaikoilla on epäasiallista kohtelua ja häirintää. Siitä ei ole puhuttu paljoa. Työsuojeluvaltuutetun ja työnantajan tulisi yhdessä kehittää ennaltaehkäiseviä toimia ja keinoja puuttua häirintään.

Työn kuormitusta vähentäisi datan mukaan oikeudenmukainen työnjako.

- Pelisääntöjen pitäisi olla läpinäkyviä, ja niistä pitäisi voida keskustella avoimesti. Se ei paljoa aikaa vie, jos työyhteisössä keskustellaan työajoista ja työn sisällöistä. Siitä voi saada ideoita omaan työhönsä.
******

Yleiskorotuksia tarvitaan


Yksityisen sektorin YTN:läisten palkansaajien mediaanipalkka laski viime vuonna 10 eurolla edellisvuodesta.

- Tämä osoittaa, että palkat eivät kehity ilman sopimusperusteisia yleiskorotuksia, YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki kommentoi.

- Tulosten perusteella näyttää, että työnantajien mainitsemia liukumia ei ole. Joillakin aloilla, esimerkiksi suunnittelualalla, on työvoimapulaa. Silti alan palkkataso on jämähtänyt.

- Voi kysyä, onko työnantajalla joitain suojausmekanismeja, jotka estävät nostamasta palkkoja. Toivottavasti talouden hyvä kehitys näkyy liukumissa ja tulospalkkioissa, Hankamäki toteaa.

Tulospalkkioita saaneiden osuus on pysynyt ennallaan, eli 55 prosenttia on tulospalkkion piirissä. Heistä kolme neljästä sai viime vuonna tulospalkkion. Mediaanipalkkio oli 7,5 prosenttia vuosiansiosta.

Palkkakehitys ja erityisesti sen kohdentuminen arveluttaa Hankamäkeä, koska osa YTN:n aloista on yhä vailla työehtosopimusta. Näitä ovat mm. metsäteollisuus, elintarviketeollisuus ja kaupan ala. Vaikka palkat tilastojen mukaan toimialalla nousisivatkin, korotus saattaa koskea vain pientä joukkoa, mutta suuren enemmistön palkoissa korotuksia ei näy.



- Myös äitiys- ja vanhempainlomien palkat sekä lomaraha perustuvat työehtosopimuksiin. Niistä ei ole laissa mitään mainintaa. On työnantajan tahdosta kiinni, maksaako se näitä etuuksia sopimuksettomilla aloilla.

Työaikalakia tarvitaan jaksamisen takia

Hankamäki on huolissaan ylempien toimihenkilöiden jaksamisesta.
- Joillakin on haluja heittää ylemmät toimihenkilöt työaikalain suojelun ulkopuolelle joko osittain tai kokonaan. Tämä lisäisi työn kuormittavuudesta tulevia ongelmia ja laskisi tuottavuutta. Ylemmät toimihenkilöt tarvitsevat Hankamäen mukaan työaikalain suojaa siinä, missä muutkin.

- Mielestäni työaikalain suojaa tarvitaan jopa enemmän niille, joiden työ ei ole sidottu tiettyyn paikkaan, vaan he voivat tehdä työtä missä vain ja milloin vain.

Jos työpaikalla on yksikin työkuorman alle uupuva henkilö, se näkyy koko yhteisössä. Hankamäki huomauttaa, että vastaajien kaikki ehdotukset työkuorman vähentämiseksi ajoivat yrityksen etuja. Lisätaukoja tai yhteisiä hetkiä ei kaivattu, vaan töiden organisointia.

- Joku sanoi osuvasti, että työpaikoilla tuntuu olevan niin kiire soutaa, ettei ehditä laittaa perämoottoria käyntiin. Ei pystytä kiireen takia kehittämään tekemistä.
*******
YTN-data:

  • Aineistossa kokoaikaiset, yksityisen sektorin palkansaajat
  • Tutkimuksen data kerättiin lokakuussa 2017
  • Otannassa on mukana puolet palkansaaja-asemassa kokopäiväisesti yksityisellä sektorilla työskentelevistä 
  • Vastaajia oli yhteensä 18 220
  • Vastaajien mediaani-ikä oli 40 vuotta
  • Vastaajamäärät vaihtelevat aloittain
  • YTN-data kootaan YTN-liittojen työmarkkinatutkimuksista
  • Tutkimusraportti luettavissa täällä

Teksti: Birgitta Suorsa, UP


Ajankohtaisten arkisto

Ajankohtaista

20.06.2018 YTN-data 2017 - elintarvikealan keskeisiä tutkimustuloksia

YTN-data 2017 -aineiston valossa liittojen työmarkkinatutkimuksiin syksyllä 2017 elintarvikealalta vastanneiden mediaani ... Lue lisää

Ajankohtaisten arkisto
< Elokuu 2018 >
MTKTPLS
  12345
6789101112
13141516171819
20212223242526
2728293031  
       
Vie omaan kalenteriisi (esim. Outlook)