Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa:

01.03.2018 Artikkeli: Tehdäänkö ylemmistä toimihenkilöistä lainsuojattomia?

Työaikalain uudistaminen on välttämätöntä, mutta asiantuntijoiden ja esimiesten jättäminen uuden lain ulkopuolelle olisi kestämätöntä, sanoo Ylemmät toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki.

 - Suomi pyörii asiantuntijoiden tekemällä harmaalla työllä, joka ei näy missään.

Näin tiukasti sanoo Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki. Hän tietää mistä puhuu: YTN edustaa liittojensa kautta noin 170 000 suomalaista asiantuntijaa ja esimiestä eri toimialoilla.

Hankamäen mukaan nykyistä työaikalakia ei noudateta valtaosaan asiantuntija- ja esimiestehtävissä olevista. Laki on yli 20 vuotta vanha, eikä sovellu uusiin työn muotoihin.  Se ei tunnista etätöitä eikä töitä, joita tehdään perinteisen toimistoajan ulkopuolella. Tällainen työn tekeminen on kuitenkin jo pitkään ollut osa monien ylempien toimihenkilöiden arkea. Työajaksi kaikki työhön käytettävä aika

Moni asiantuntija ja esimies matkustaa paljon. Matkustaminen ei kuitenkaan lähtökohtaisesti ole työaikaa lainkaan. Paljon matkustavat tietävät, että todellisuudessa työmatkoilla ajasta käytetään iso osa työntekoon. Hän kertoo esimerkin:

- Jos henkilö kuljettaa vaikkapa yrityksen työvälineitä Helsingistä Ouluun, hän tekee sen työajalla ja saa siitä palkan. Pelkääjän paikalla istuva ja läppäriä koko matkan naputtava vieruskaveri vain matkustaa töihin, eikä nykyisen lain mukaan ole työajalla.

Tämän kaltaisia monien ylempien toimihenkilöiden jatkuvasti tekemiä töitä ei usein edes kirjata - saati sitten korvata. Vain alle neljäsosa yksityisellä sektorilla työskentelevistä akavalaisista saa lain mukaiset ylityökorvaukset.

- Kaikki työ, mikä tehdään, pitäisi kirjata tehdyksi työksi. Työajaksi pitäisi lukea kaikki työhön käytettävä aika, joka ollaan työnantajan käytettävissä, eikä sen pitäisi nykyaikana riippua siitä, missä ja milloin työ tehdään, Hankamäki sanoo.

Työaikalaki on siis saatava vastaamaan 2020-luvun työelämän vaatimuksia, ja työ on vapautettava ajasta ja paikasta. Lain muutostarpeesta ja joustojen lisäämisestä ollaankin laajasti samaa mieltä: lain kokonaisuudistus kirjattiin hallitusohjelmaan, ja hallitukselta odotetaan esitystä laista tänä keväänä.

Unohdetaanko asiantuntijat?

Laki uudistuu, mutta ylempien toimihenkilöiden edunvalvojia vaivaa suuri huoli: onko myös asiantuntijatyö ja ylempien toimihenkilöiden esimiestyö uuden lain piirissä? Työaikalain kokonaisuudistusta selvittäneen työryhmän mietinnössä kirjaukset antavat nimittäin hyvinkin väljät mahdollisuudet määritellä, onko työntekijän tekemä työ lain piirissä vai ei.

Hankamäen näkemys on selvä: lain ulkopuolelle pitää jättää vain ne työntekijät, jotka todella aidosti voivat valita ja määritellä työaikansa ja -paikkansa itsenäisesti. Harvalla asiantuntijalla ja esimiehellä on tosiasiassa tällaista ylimmän johtoportaan autonomiaa, vaan suurin osa on tänä päuvänä tavallisia palkansaajia siinä missä muutkin.

- Meidän käsityksemme on, että jos ylemmät toimihenkilöt jäisivät lain ulkopuolelle, käytännöt revähtäisivät ihan käsistä. Silloin kyse ei enää olisi pelkästään mistään ylitöiden maksamisesta tai maksamatta jäämisestä, vaan tilanne olisi nopeasti kestämätön.

Hankamäki nostaa esiin, että työaikalain yksi olennainen tarkoitus on työsuojelu.

- Jos asiantuntijat eivät ole lain sovellusalan piirissä, he ovat lainsuojattomia. Jos lain luomia reunaehtoja ei ole, se johtaa tilanteeseen, jossa työntekijän turvana ei ole lakia, mutta työnantajalla on silti käytössään kaikki mahdolliset kontrollointikeinot

Hankamäen mukaan työsuojeluun liittyy esimerkiksi se, että monilla paljon matkustavilla ei ole pitkien työmatkojen jälkeen mahdollisuutta palautumiseen ja lepoon, vaan töitä oletetaan jatkettavan saman tien tavallisella aikataululla, vaikka reissusta olisi tultu edellisenä yönä. Tahti ylikuormittaa nopeasti.

Ajan ja paikan rajat ovat murtuneet

Kanadalainen it-jätti CGI:n työntekijä ja YTN tietotekniikan palvelualojen taustaryhmän puheenjohtaja Mikael Montonen edustaa tietotekniikan palvelualaa eli it-alaa. Ala tunnetaan joustavuudestaan työajan ja -paikan suhteen, mutta Montosesta se on vain osatotuus.

- Alalla on eri tyyppisiä tehtäviä. Osan odotetaan tekevän töitä kahdeksasta neljään, osalla käytännöt ovat hyvinkin joustavat. Mutta alalla tekeminen on usein ryhmätyötä, ja koska asiakkaatkin ovat töissä tiettyyn aikaan, jo nämä seikat ohjaavat työntekijän todellista työaikaa.

Se saattaa vaatia paljonkin venymistä: yhteydenpito on teknologian takia muuttunut entistä helpommaksi, mutta toisaalta myös odotukset tavoitettavissa olemisesta ovat samalla kasvaneet. Sille tuovat uuden kierteen yhä yleisemmät kansainväliset tiimit, joissa toinen porukka saattaa viestiä Yhdysvaltain länsirannikolta ja toinen ihan toiselta aikavyöhykkeeltä Japanista. Ja tietenkin molemmat odottavat reagointia heti.

Moni it-alan työntekijä tekee päivittäin työtä, jota ei kirjata ylös lainkaan: illalla saatetaan vaikka vilkaista vielä meilit ja vastailla niihin, mutta se jää näkymättömäksi työksi. Kuinka kauan ihmiset jaksavat?

Mikael Montosesta on hyvä asia, että joustavat työajat ovat it-alalla arkipäivää. Mutta samalla hän kantaa huolta ihmisten jaksamisesta, liian pitkiksi venyvistä työpäivistä ja kunnon lepotaukojen puutteesta. Montosta ihmetyttää, että it-alalla monta isoa yritystä, jossa työaikaa ei todellisuudessa seurata lainkaan. Silloin esimiehen on aika vaikea tietää, paljonko asioiden tekoon menee aikaa, miten tehtävät kuuluu resurssoida ja mihin kukakin työntekijä inhimillisesti pystyy.

- Jos työntekijöiden levosta ja palautumisesta ei pidetä huolta, alkaahan se näkyä pian jo tuottavuudessa. Silloin ei asiakaskaan saa enää maksetulle tunnille vastinetta, Montonen perustelee.

Ajantasainen työaikalaki ja sen noudattaminen on Montosen mukaan myös työsuojelullinen kysymys. Hän tekee vertauksen: kaikkien mielestä on päivänselvää, että työntekijää suojellaan vaikkapa rakennusalalla siltä, ettei hän leikkaa sirkkelillä kättä poikki, ja laitteet on tehty turvallisiksi.

- Mutta kun tullaan asiantuntijoiden työhön, siellä haitat ja uhat alkavat näkyä hitaammin. Ja yhtäkkiä onkin työntekijän oma asia pitää huolta siitä, että oma työskentely on tervettä.

Mikael Montonen pitää työaikalain uudistusta välttämättömyytenä. Ja aivan ehdoton perusasia on, että myös it-alan kaltainen asiantuntijatyö on oltava sen piirissä. Toisena asiana Montonen nostaa esiin, että työantajan velvoite seurata työntekijän tekemää työtä ei saa rajautua vain työpaikalle. Työnantajan kuuluu vastata siitä, että työnteko ylipäätään on turvallista ja terveellistä työntekijöille.

- Välillä tuntuu, ettei ihan ymmmärretä, miksi työaikalaki alun perin on tehty. Esimerkiksi it-alalla joustavat ja ketterät lean-ajatusmallit ovat tuoneet paljon hyvää, eikä byrokratia saa olla itseisarvo. Mutta lakien tarkoitus on ollut suojella työntekijää. Se pitää varmistaa myös jatkossa.

Näin on sanoo myös Teemu Hankamäki. Moni työnantaja sanoo hänen mukaansa nykyään, että joustaminen on tervetullutta: työnantaja ei maksa ajasta vaan tuloksesta. Siitä ei Hankamäen mukaan kuitenkaan pääse yli eikä ympäri, että työaikaankin on yhä kiinnitettävä huomiota.

- Parempaakaan keinoa seurata monia asioita ei vielä ole. Työpaikoilla selataan kalentereita ja katsotaan kelloa enemmän kuin koskaan aiemmin. Tuloksen teko vie yhä aikaa. Siinä vaiheessa, kun työpaikoilla heitetään yhdessä kalenterit nurkkaan eikä sovita enää yhtään mitään aikatauluja, voidaan katsoa, onko työaikalaille enää tarvetta. 

Teksti: Akavalainen/Veera Luoma-aho

******

Tutustu myös YTN:n kampanjasivustoon
tyoaikaan.fi



Ajankohtaisten arkisto

Ajankohtaista

18.06.2018 Rahoitusalalla tartutaan jälleen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden haasteisiin

Suomalainen rahoitusala jatkaa työntekijöiden ja työnantajien yhteistä työtä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämi ... Lue lisää

13.06.2018 Kaupan alan palkkakysely - vastaathan 20.6. klo 12 mennessä!

Kartoitamme kaupan alan asiantuntijoiden palkkakehitystä sekä henkilöstöedustukseen liittyviä käytäntöjä. Kutsu kyselyyn ... Lue lisää

05.06.2018 Rakennusalan toimihenkilösopimuksista sopu

Rakennusalan työmarkkinakierros alkaa lähestyä loppuaan. Aiemmin Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus saivat neuvottelur ... Lue lisää

23.05.2018 "Maksattavat edunvalvontansa muilla - tietämättömyyttä vai itsekkyyttä?"

Myös järjestäytymättömät nauttivat mielellään liittojen neuvottelemista eduista IT-alalla, selviää YTN Tietotekniikan pa ... Lue lisää

22.05.2018 YTN ja Akava pääosin tyytyväisiä työaikalakiluonnokseen

Akavan mielestä hyvää esityksessä on, että siinä turvataan työntekijöiden työaikasuojelu ja joustavilla työaikajärjestel ... Lue lisää

16.05.2018 IT-alan ammattilaiset huolissaan osaamisensa vanhenemisesta

YTN Tietotekniikan palveluala ja Tietoala ry toteuttivat yhdessä kyselytutkimuksen, jonka tavoitteena oli saada tietoa S ... Lue lisää

Ajankohtaisten arkisto
< Kesäkuu 2018 >
MTKTPLS
    123
45678910
11121314151617
18192021222324
252627282930 
       
Vie omaan kalenteriisi (esim. Outlook)